Minkä verran on ok olla tekemisissä miehen lasten biologisten sukulaisten kanssa?
Puolisollani on kaksi kouluikäistä lasta edesmenneen vaimonsa kanssa. Lasten äiti kuoli lasten ollessa hyvin pieniä, eikä nämä lapset muista äidistään mitään. Lapset on olleet paljon tekemisissä äitinsä suvun kanssa mikä tietenkin on ok, koska nämä on auttaneet paljon lasten ollessa pieniä.
Olemme asuneet yhdessä pari vuotta puolison ja lasten kanssa ja oikeastaan vasta tänä aikana minulle on selvinnyt miten tiiviisti puoliso ja lapset on tekemisissä lasten äidin suvun kanssa. Lapset viettää viikonloppuja ja lomilla joskus viikonkin isovanhemmilla. Myös puolisoni on usein mukana esimerkiksi viikonlopusta toisen päivän tai lomaviikosta päivän tai pari, kyläillään koko porukka myös muuten mm. juhlapyhinä. Minuakin on kutsuttu mukaan ja olen joskus ollutkin, mutta tunnen oloni siellä aika ulkopuoliseksi. He on olleet hyvin ystävällisiä ja ovat mukavia ihmisiä, mutta en vaan saa itsestä pois sitä tunnetta että en oikein kunnolla kuulu porukkaan.
Olen puhunut asiasta puolisoni kanssa mutta ei hän oikein tunnu ymmärtävän tunteitani tästä asiassa. Hän on niin tottunut niihin vierailuihin ja lasten äidin suku on ollut aina hyvin paljon mukana heidän elämässään.
Onko kenelläkään muulla ollut samanlaista?
Kommentit (6)
Vierailija kirjoitti:
Miksi mies on siellä mukana?
Miksi ei olisi?
Ei minun puolesta tarvi välejä muuttaa. Onhan ne ihmiset miehellekin tärkeitä.
Aina vaan sama tilanne jatkuu, tästä lukenut jo aikaa sitten ekan kerran. No kieltåydy kohteliaasti, pidä mölyt mahassasi ja anna toisten mennä.
Eikö se mies jo jättänyt sinut aikaa sitten?
Miksi sinä edelleen jauhat tätä sairasta paskaa?
Taasko sinä olet täällä?