Apua! Maksoimme talosta liikaa...
Teimme hiljattain talokaupat ja nyt on alkanut tuntumaan, että maksoimme talosta sittenkin liikaa vaikka harkitsimme tarjousta tarkkaan. Tässä ei ole nyt pointtina se, mitä maksoimme millaisesta talosta, vaan tunteesta, että nyt ostimme ylihinnalla. Tämä tunne häiritsee liikaa tätä ihanaa unelmaa, joka talonostoon liittyy. Välillä kylläkin tuntuu, että ihan realistinen kauppahinta oli ja talo on ihana.
Kysyisinkin, että onko tämä kauhea tunnemylläkkä väliaikaista vai pysyvää? Onko kenelläkään ollut vastaavaa kokemusta siitä, että olisi sittenkin maksanut liikaa..? En kaipaisi nyt kommentteja, että turha sitä nyt on enää katua, kun kaupat on jo tehty, vaan haluaisin kuulla onko ketään, jotka ovat tällaisen ison ostoksen jälkeen katunut ja miten siitä ehkä selviää..?
Kommentit (5)
tällä hetkellä kaikki vaan maksaa. EN tiedä maksaako liikaa, mutta ainakin PALJON.
Ja jos talo on unelma, niin kannattaahan siitä maksaakin että varmasti saa.
Eiköhän toi tuu aina toi tunne :) Sama jos myyt asunnon, tulee melko varmasti se tunne että hitto, liian halvalla myin.
Sanoisin siis että ihan normaalia. Kannattaa nyt kuitenkin lopettaa se oikotien ja etuoven selailu, kun sieltä nyt ihan varmasti tulee paljon parempia ja halvempia taloja vastaan nyt kun ootte jo ostaneet sen oman talonne.
Ihmismieli on hassu.
Jos talossa ei ole muuta vikaa, niin sitten hinta.
Voit myös varautua siihen, että jotkin muutkin asiat alkavat häiritsemään uudessa talossa. Kai se on muuttoon liittyvästä stressistä johtuvaa. Ekat viikot/kuukaudet elää hurmassa, sen jälkeen alkaa moni asia ärsyttämään ja vuoden kuluttua on yleensä hyväksynyt uuden asunnon puutteetkin ja kokee paikan kodiksi.
Eiköhän tämä tästä ala iloksi muuttumaan. Kiva kuulla, että nämä ajatukset ovat ihan normaalia tässä vaiheessa...:-)
Varmaan tuohon sinunkin tunteeseesi vaikuttaa se, että juuri nyt asuntojen hinnat ovat korkealla. Toisaalta jos olisitte odottaneet hintojen laskevan, niin tilan tarve olisi ehkä jo mennyt ohi ja silloinhan olisitte asuneet ahtaasti juuri silloin kun olisitte tilaa tarvinneet.