Tämä on suurin syy, miksi suomalaisten korkeakouluttautuminen on laskusuhdanteista
Suomessa korkeakouluissa, oli sitten jokin teoreettinen ala kuten filosofia tai jokin duunarikorkeakouluala kuten sairaanhoitaja, opinnoista kokonaisia kursseja on englanniksi ja lisäksi on päästävä läpi virkamiesruotsi. Aina kun olen kysellyt lähipiirini nuorilta ammattikoulun ja lukion käyneiltä, miksi eivät mene korkekouluun, on syy ollut kielitaidon puutteesta. Kerrotaan etteivät pääsisi virkamiesruotsia läpi tai että englannin kieli ei ole tarpeeksi hyvin hallussa. Tämä Usan ihannointi ja oman kulttuurin ja kielen halveksunta kostautuu näin: Suomen kansalaisten koulutustaso laskee kuin lehmän häntä.
Kommentit (7)
Englanti on kansainvälinen kieli.
Gradun, lisenssiaate työt on yliopistossa tehtävä myös englanniksi.
Samoin opinnäytetyö ammattikorkeakoulussa.
Jotkut tenttikirjatkin ovat englannin kielisiä.
Korkeakouluihin riittää kyllä osaavia, kielitaitoisia nuoria. En usko, että opiskeluun haku voi olla virkamiesruotsista tai englannista kiinni. Molempia oppii kun jaksaa nähdä vaivaa ja on oikea asenne.
Yhteiskunta tarvitsee myös matalammin koulutettuja.
Ja paskat.
Se johtuu siitä, että suurella osalla korkeakoulualoja palkkaus on naurettavaa ja vakityö voi löytyä vasta 30-vuotiaana. Siinä vaiheessa putkimiehet, sähköasentajat ja sairaanhoitajat ovat tehneet töitä jo 10 vuotta, eli takamatkaa ei todellakaan kurota umpeen, vaikka saisikin vähän paremman palkan.
Korkeasti kouluttatuminen ei enää kannata, paitsi ehkä muutamilla teknisillä tai lääketieteen aloilla. Opettajuus, media- ja viestintäala, kulttuuriala, markkinointi... ei mitään järkeä. Oikeustiede ja liiketalous on nekin vähän siinä ja siinä.
Kunpa itsekään en olisi seurannut kiinnostusta vaan olisin "tyytynyt" duunarialaan.
Mun lähipiirin nuoret elävät puolet elämästään englanniksi. Lähes kaikki viihde on englanniksi, ystäviä on saatu matkustelun/harrastusten/pelien/somen kautta ulkomailta ja yhteinen kieli on englanti. Myös sellaiset nuoret, joita koulunkäynti ei juurikaan kiinnosta, käyttävät englantia sujuvasti arjessaan. Ehkä ei ole ihan kaikki kielioppisäännöt hallussa, mutta varmasti pärjäisivät myös opiskelussa.
Ruotsi on ehkä huonommin hanskassa monella, mutta useimmat näistäkin myöntävät, että kyseessä on vain asenneongelma ja/tai aktiivisen käytön puute. Jos unelma opiskelusta tietyllä alalla syttyy, ei yksikään tuntemani nuori jättäisi hakematta opiskelemaan vain ruotsin välttääkseen.
En ole samaa mieltä. Minulla on kaksi 20+ v poikaa, jotka eivät ole korkeakoulutettuja, vaikka itse olenkin. Molemmat ovat enemmän enganninkielisiä kuin minä. Ja minä puhun sujuvasti englantia ja teen osa töistä englanniksi. Silti pojilta pyydän käännösapua joskus esim. Skottisanonnoissa, koska he lukevat kaiken englanniksi wikipediaa myöten, jopa puhelimen näyttö ja asetukset ovat englanniksi.
Miksi eivät mene korkeakouluun? Luulin, että sinne pitää hakea eikä pelkkä ilmoitus opintojen aloittamisesta mieluisassa paikassa riitä.
AMK:n virkamiesruotsi on vitsi.