Lue keskustelun säännöt.
Miksi minun ja puolusoni asumisjärjestelyt vaivaavat muita????
09.10.2022 |
Luulisi, että nykyään jo ymmärretään erilaisia ratkaisuja ja "perhemalleja", mutta kun ei niin ei. Olemme vajaa viisikymppinen pariskunta, ja molemmilla on takana yksi avioliitto. Molempien lapset ovat jo aikuisia. Me emme ole naimisissa ja olemme nyt seurustelleet 7 vuotta. Yhteenmuutosta puhuttiin aikoinaan paljon, mutta tässä iässä se on vähän haasteellista, sillä molemmat haluavat myös omaa aikaa ja molemmilla on omat tapansa ja systeeminsä.
3 vuotta sitten teimme sellaisen ratkaisun, että kun lähistöllemme rakennettiin uusi rivitalokokonaisuus, ostimme molemmat omat, vierekkäiset asunnot. Eli asumme seinänaapureina. Tämä on ollut aivan loistava ratkaisu. Lähes kaikki yöt vietämme kyllä yhdessä ja teemme yleensä yhteiset ruuat yms. mutta päivisin ja iltaisin meillä on omat menomme ja juttumme. Toki teemme paljon asioita yhdessä, varsinkin viikonloppuisin.
Tämä järjestely vain tuntuu haittaavan kovin monia. Ratkaisuamme ihmeteltiin silloin, kun tähän muutimme, ja vielä tänäänkin eräs tuttavamme päivitteli, että miksi ihmeessä asumme näin. On kuulemma rahan tuhlausta ja "ihan turhaa". Antakaa nyt ihmisten tehdä, kuten he parhaaksi näkevät!
Kommentit (30)
Kuulostaa oudolle, mutta jos toimii teillä niin mikä jottei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teidän elämä. Teillä on homma hallussa, muilla ongelmia ymmärtää.
Onhan noin tehty ennenkin. Ex-anoppikin asui noin uuden miesystävänsä kanssa.
Moni ei osaa ajatella asiaa kuin "aina on tehty perinteisesti", ja kaavasta poikkeamista kummeksutaan kovaan ääneen.
Voihan joku olla jopa vähän kateellinenkin, vaikkei sitä myöntäisikään.
Oma rauha ja tila on monelle harvinaista herkkua.
Tuo olisi itsellenikin aivan täydellisesti sopiva ratkaisu. 👍
Olispa aika ihanaa! Hällä väliä mitä muut ajattelee. Jotkut ajattelee vain rahaa ja säästäminen menee kaiken muun edelle. Hyvä, että olette löytäneet teille sopivan järjestelyn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä ne muut tarttuvat siihen, että ette ehkä ymmärrä, mikä olisi järkevää, kun kerran olette vajaita.
Minä olen kuvitellut, että tuo on ihan normaali aikuisten tapa asua erikseen ja yhdessä samaan aikaan. Tosin ei välttämättä ihan seinänaapureina, mutta esimerkiksi tätini osti 64v iässä kaksion samasta taloyhtiöstä, jossa miesystävänsä asui.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asuimme samassa pitempäänkin ja muutettiin erilleen, eikä olla sen kummemmin erottu. Yhdessä vähintäänkin viikottain.
koska ihmisillä on niin tylsä elämä et pitää saada draamaa aikaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa hyvälle ja noin itekin tahtoisin. Erillään mutta kumminkin lähellä.
"Antakaa nyt ihmisten tehdä, kuten he parhaaksi näkevät!"
Eihän kukaan ole teitä estänytkään. Jos olisi, asuisitte samassa asunnossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todella vaikea kuvitella, että omat ystäväni ja sukulaiseni katsoisivat tarpeelliseksi kommentoida asumisratkaisujani, ja vielä vaikeampaa kuvitella, että antaisin mahdollisille kommenteille sen vertaa painoarvoa, että tekisin niistä avauksen tälle palstalle.
Eli uutuusarvosta 1/5.
Joitain ihmisiä tuntuu aina ärsyttävän, jos joku elää elämäänsä toisin kuin on itse hyväksi kokenut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa hyvältä. Nyt muka on vielä vanha perheasunto, mutta hyvin voisin ajatella että ostan kaksion samasta rivitaloyhtiöstä, kuin miesystäväni.
Haa, tuo olisi mun unelmajärjestely! Juuri tänään lenkillä ollessani pohdin, että jos voittaisimme puolisoni kanssa rahaa, ehdottaisin hänelle omien vierekkäisten asuntojen ostamista. Ja olemme ihan onnellisia, kohta kolmekymmentä vuotta yhdessä olleita, viisikymppisiä aikuisten lasten vanhempia. Kuopus asuu vielä kotona. Teen aika sosiaalista työtä, joten kaipaan paljon yksinoloa. Tuo tarve on lisääntynyt koko ajan iän myötä. Älä välitä siitä, mitä muut ajattelevat ja sanovat! Osa voi olla jopa salaa kateellisia.
Teillähän juuri optimaallinen asumisjärjestely, ainoa miinus on rivitalo jota en hyväksy.
Me asumme vaimon kanssa omakotitaloissa eri puolilla Suomea (työt alunperin syynä) ja nämä vuodet on olleet pitkän avioliittomme onnellisinta aikaa. Lapset myös "jaettu" eri osoitteisiin ja nyt ovat tavatessaan aina kiinni toisissaa vaikka saman katon alla nyrkkitappelut oli päällä viikottain.
Erilliset asumukset on parisuhteen pelastus ja sitä pitäisi suositella aviopareille heti jos esim. pariterapiaan päädytään.
Ei vaivaa mua. Pakkoko sun on ollut haalia konservatiiveja ympärillesi.
Mulle olisi ihanne se, että kumppani asuisi vaikka kilometrin päässä. Ettei koko ajan törmää. 1925 syntynyt kummini asui niin miehensä kanssa vuosikymmeniä. Siitä lähtien olen ajatellut, että kestävän liiton salaisuus on erilliset asunnot.
He olivat ainut tuntemani onnellinen pari, joka ei ikinä riidellyt eikä nokkinut toistaan.
Meillä on sama systeemi. Tosin asuntojen väli 500m. Mutta tämä sopii meille. Tapasimme, kun olimme kumpikin jo nelikymppisiä. Nyt olemme olleet 7 vuotta yhdessä, joista kaksi vuotta naimisissa. Edelleen omat asunnot.
Meillä kumpikin huolehtii oman asuntonsa siivoamiset. Ruokakaupassa käymme yleensä yhdessä, vaikka ostammekin kumpainenkin omat ruokamme. Meillä on vain yksi auto, joka on milloin kummankin asunnon parkkihallissa. Yhdessä vietämme paljon aikaa ja toisaalta taas välillä on ihana olla ihan yksin.
Kuulostaa hyvältä. Kumpikin sisustaa mielensä mukaan ja on vapautta. Omassakin voi nukkua jos haluaa.
Kuulostaa hyvältä.