Sain yllättävän lahjoituksen, leuhkikaa muutkin jostain viikonloppuunne liittyvästä asiasta!
Kävelin täysin huolettomasti pellon reunustaa koirani kanssa. Näimme pellolla huhkivan maajussin.
Tuo maalaisihminen kohta hyppäsin ulos traktoristaan ja saapui juttelemaan, en ehtinyt karata.
Kävi ilmi että hän tunsi koirani yhteisestä harrastuksesta, olivat olleet samoilla pentukurssilla; koiraani oli kurssilla avustanut eräs sukulaiseni mutta tuo ystävällinen maalaissielu tunsi minut ulkonäöltä (En tiedä miten!)
Jokatapauksessa kuulumiset vaihdettuaan maalaismies yllättäen sanoi voivansa antaa minulle niin paljon PUNAJUURIA kuin tahdon!
Tahdoin sieniämpörini täyteen, jopa koirani kantoi suussaan yhtä mehevää juuresta!
Takassa näitä paistamme, osa haudukkeena folionyyteissään omien lehtiensä ympäröimänä ja osa marinoitumassa odottaen hiillosgrillausta- juurten päälle kumoan pannulta suppilovahveroita ja sipulia!
Kuulostaa tosi herkulliselta! Itselläni ei ole valitettavasti mitään hyvää tässä viikonlopussa (oli hautajaiset), mutta elämä jatkuu ja se on ihana asia.