Miten paljon olitte lapsena ulkona?
Minä lähinnä koulumatkat, matkat harrastuksiin ja satunnaiset kävelyt kaupoille. Oli niin täyteen ahdettu aikataulu, ettei ehtinyt enempää. Läksyihinkin meni aikaa.
Viikonloppunakin usein harrastuksia, ja jos oli vapaata, luin. Olin väsynyt viikosta.
Entä teillä?
Kommentit (11)
Aina kun pystyin, eli tosi paljon.
Muistini mukaan olin aika paljon ulkona. Viihdyin hyvin ulkona. Useimmiten olin yksin, koska sisarukset eivät yhtä paljon piitanneet ulkoleikeistä, mutta ei se haitannut. Keksin kyllä tekemistä yksinkin.
Maalla kun asui niin eipä siellä muutakaan tekemistä ollut.
Paljon. Joskus ei olisi huvittanut, mutta äidin piparia kutitti, joten kuorrutuksen ajaksi oli poistuttava huushollista.
Mä en erityisesti tykännyt olla ulkona. Olin sen mitä oli pakko. No kesällä sitten vähän mieluummin, kun sisäleikkejä pystyi helpommin viemään ulos.
Rakastin nukke-ja barbieleikkejä, ja opin lukemaan 4-vuotiaana minkä jälkeen luin ja kirjoitin tosi paljon.
Siksi olikin hauska, että oma lapseni taas rakasti lapsena ulkoilua ja oli aina kuin mahdollista . Tuo ei todellakaan ollut ansiotani millään tavalla
Oltiin. Harrastuspäivänä ei kerennyt. Omakin lapsi on ihan pienestä pitäen viihtynyt ulkona.
Todella paljon. Pihaleikkejä välillä aamusta iltaan. Omakotitalopihoja saattoi olla kirkkiksessä käytössä kuusi eli piilopaikkoja löytyi. Ei sitä kilpailevaa ohjelmaa ollut. Oma tokaluokkalainen kyykkii helposti sisällä. Pitää vähän patistella ulos.. Ei se ole sellaista itsestäänselvää ja spontaania enää. Etukäteen pitää ulkoilukaveri sopia. Lapseni osaa kyllä leikkiä, ei se siitä kiinni ole.
Tosi paljon. Pihan lasten kanssa leikittiin erilaisia pihaleikkejä, rymyttiin metsässä, kiipeiltiin lähikallioilla ja ryömittiin luolissa, pyöräiltiin, uitiin, laskettiin mäkeä, leikittiin lumessa ja tehtiin lumiukkoja ja -lyhtyjä...
Vierailija kirjoitti:
Tosi paljon. Pihan lasten kanssa leikittiin erilaisia pihaleikkejä, rymyttiin metsässä, kiipeiltiin lähikallioilla ja ryömittiin luolissa, pyöräiltiin, uitiin, laskettiin mäkeä, leikittiin lumessa ja tehtiin lumiukkoja ja -lyhtyjä...
Sama täällä, ei ollut iltapäiväkerhotoimintaa, ja avain kaulassa tultiin kotiin, tehtiin voileipää ja ulos pihalle muiden lasten sekaan. Joskus Kallion kirjastoon jalan ja talven iltoina kirjoja lukien.
Kävellen kaikkialle ylipäänsä ja kesällä Stadionille päivittäin ennen vanhemman kesälomaa, jonka aikana maalla ja ulkona lähes koko ajan.
Lapsuus oli elämyksellistä ja kokemuksia täynnä.
Lähes koko ajan. Kävin vain sisällä syömässä.
Oltiin ulkona käytännössä aina. Joskus erityisluvalla pääsi leikkimään jonkun kotiin sisälle koulun jälkeen. Synttäreilläkin syötiin kakkua ja jaettiin lahjat, sitten kaikki ulos leikkimään (siis kaikkien synttäreillä).