Miksei perintöveron poistaminen paranna ostovoimaa?
Kommentit (5)
Perintöverot menee valtion kassaan ja metrolipputulot kaupungin liikennelaitoksen kassaan. Julkiselle puolelle päätyy kummatkin, ja se on sieltä pois, jos niitä alennetaan.
Isoimpia perintöveroja maksavat ne, joiden kulutuksesta merkittävä osa suuntautuu ulkomaille. Sitä ei varmaan lasketa ostovoiman kasvuksi? Ne, jotka matkustavat metrolla, tapaavat olla köyhempää porukkaa, joka enemmän kuluttaa kotimaassa.
Lisäksi valtio (=perintöverin kantaja) maksaa veroista tukia köyhillekin. Kaupunki (=metrolipputuloista hyötyjä) ei siinä määrin ja niin suoraan tee sitä samaa. Jos valtion tulot pienenevät, maksetaan vähemmän tukia, jotka köyhillä menevät suoraan kotimaiseen kulutukseen. Kaupunki taas saattaa käyttää vähemmän rahaa jonkin palvelun tuottamiseen, jota sitten ehkä vain ei käytetä kun sitä ei ole.
En ymmärrä miksei reilusti nosteta veroprosenttia sinne 50% jos kerran muuten ei pärjätä. Ärsyttää että pitää tällä tavalla moneen kertaan verottamalla antaa kuva matalammasta verotuksesta.
Det är klart att avlägsnande av arvs- och gåvoskatten förbättrar allt, men då det inte gör det över natten, klänger varje regering fast vid den. Finlands grannar är fiffigare och har antingen avskaffat dem tillsammans med fastighetsskatten, eller aldrig ens infört sådana skatter.
Arvsskatten uppbärs omedelbart, då det ofta inte finns medel att betala den med, varför så många finska bolag säljs utomlands. Hos grannarna sker arvsskiftet utan skatt, men då arvingen säljer sitt arv påförs en vinstskatt som är mycket högre. Den stör mindre då den kommer efter försäljningen och det finns pengar att betala skatterna med. Alla vinner så det passar inte Finland.
Vierailija kirjoitti:
Perintöverot menee valtion kassaan ja metrolipputulot kaupungin liikennelaitoksen kassaan. Julkiselle puolelle päätyy kummatkin, ja se on sieltä pois, jos niitä alennetaan.
Isoimpia perintöveroja maksavat ne, joiden kulutuksesta merkittävä osa suuntautuu ulkomaille. Sitä ei varmaan lasketa ostovoiman kasvuksi? Ne, jotka matkustavat metrolla, tapaavat olla köyhempää porukkaa, joka enemmän kuluttaa kotimaassa.
Lisäksi valtio (=perintöverin kantaja) maksaa veroista tukia köyhillekin. Kaupunki (=metrolipputuloista hyötyjä) ei siinä määrin ja niin suoraan tee sitä samaa. Jos valtion tulot pienenevät, maksetaan vähemmän tukia, jotka köyhillä menevät suoraan kotimaiseen kulutukseen. Kaupunki taas saattaa käyttää vähemmän rahaa jonkin palvelun tuottamiseen, jota sitten ehkä vain ei käytetä kun sitä ei ole.
Ett samhälles mål kan inte vara att samla medel åt stat och kommun. Vareviga cent som stat och kommun far iväg med är ett uttag ur penningomloppet. Varje uttag ur penningomloppet kväver det, varför möjligast lite bör tas ut.
I Finland gör man det motsatta gällande penningomloppet och mången verkar vara bekymrad över hur fiskus skall få skattemedel. Det måtte vara unikt och bara i Finland. Jag har aldrig hört någon normal människa, någonstans på jorden, bekymra sig för att fiskus skall få tillräckligt med medel i sin bottenlösa kista. Däremot har man hört flera som vill ha fiskus händer ut ur sina fickor i mån av möjlighet. Även i Finland.
Missä on väitetty, että noin on?