Kannattaako vaihtaa työpaikkaa, kun elämässä lapsettomuuskriisi?
Saimme jokin aika sitten kuulla, että meille tuskin tulee lasta. Yritystä takana useampi vuosi.
Nyt tuntuu, että on mahdotonta palata entiseen arkeen, mutta kannattaako tässä kriisitilanteessa tehdä suuria ratkaisuja esim työpaikan suhteen, kaduttaako jälkikäteen?
Mitä sinä teit, jos sait vastaavia tai muita isoja uutisia?
Sinänsä tuntuu hullulta jättää vakipaikka, työt ja ihmiset Ok, etämahdollisuus ja 10 vuotta takana samassa paikassa. Palkka tes mukaan, en tiedä olisiko vielä neuvotteluvaraa siinä. Huonompaan en toki vaihtaisi.
Kommentit (15)
Jos haluaa brändätä itsensä työmarkkinoilla työpaikkaa kannattaa vaihtaa 6 vuoden välein ja jättää se ns oman elämän painoarvoa vähemmälle.
En lähtisi ns. kriisitilanteessa tekemään noin isoa muutosta. Onko sinulla mahdollisuus ottaa vapaata, esim vuorotteluvapaata tai opintovapaata ja tehdä hetki jotain muuta?
Vaihdoin miestä. Nyt sekä minulla ja exällä on lapsia uuden kumppanin kanssa.
Minä itse vaihdoin niin miestä, työpaikkaa kuin asuinkuntaakin. Se oli jollain tavalla helpointa aloittaa uudestaan ihan puhtaalta pöydältä niin ettei mikään muistuta siitä minkälaista elämää oli yrittänyt itselleen rakentaa, vaan lähti tavoittelemaan ihan toisenlaista unelmaa.
Vierailija kirjoitti:
Minä itse vaihdoin niin miestä, työpaikkaa kuin asuinkuntaakin. Se oli jollain tavalla helpointa aloittaa uudestaan ihan puhtaalta pöydältä niin ettei mikään muistuta siitä minkälaista elämää oli yrittänyt itselleen rakentaa, vaan lähti tavoittelemaan ihan toisenlaista unelmaa.
Tämä itselläkin ajatuksena taustalla, että josko muutoksen myötä tuo vanha unelma (äitiysloma jne) jäisi unholaan. Miestä en kyllä ajatellut vaihtaa, ja kämppäki on niin kiva että sekin saa jäädä 😄
Takaraivossa vähän silti kummittelee, että entä jos alkaakin kaduttaa...
Kynnys työpaikan vaihtoon tosiaan kyllä kasvaa vuosi vuodelta.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä itse vaihdoin niin miestä, työpaikkaa kuin asuinkuntaakin. Se oli jollain tavalla helpointa aloittaa uudestaan ihan puhtaalta pöydältä niin ettei mikään muistuta siitä minkälaista elämää oli yrittänyt itselleen rakentaa, vaan lähti tavoittelemaan ihan toisenlaista unelmaa.
Tämä itselläkin ajatuksena taustalla, että josko muutoksen myötä tuo vanha unelma (äitiysloma jne) jäisi unholaan. Miestä en kyllä ajatellut vaihtaa, ja kämppäki on niin kiva että sekin saa jäädä 😄
Takaraivossa vähän silti kummittelee, että entä jos alkaakin kaduttaa...
Kynnys työpaikan vaihtoon tosiaan kyllä kasvaa vuosi vuodelta.
Ap
Hih hih
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä itse vaihdoin niin miestä, työpaikkaa kuin asuinkuntaakin. Se oli jollain tavalla helpointa aloittaa uudestaan ihan puhtaalta pöydältä niin ettei mikään muistuta siitä minkälaista elämää oli yrittänyt itselleen rakentaa, vaan lähti tavoittelemaan ihan toisenlaista unelmaa.
Tämä itselläkin ajatuksena taustalla, että josko muutoksen myötä tuo vanha unelma (äitiysloma jne) jäisi unholaan. Miestä en kyllä ajatellut vaihtaa, ja kämppäki on niin kiva että sekin saa jäädä 😄
Takaraivossa vähän silti kummittelee, että entä jos alkaakin kaduttaa...
Kynnys työpaikan vaihtoon tosiaan kyllä kasvaa vuosi vuodelta.
Ap
Mieti sitä että oletko nyt työpaikassa jossa voisit kuvitella olevasi eläkeikään asti? Itse tulin tuon kysymyksen kohdalla siihen johtopäätökseen että en. Siihen mennessä olin ollut samassa firmassa yli kymmenen vuotta, koko työurani koulusta valmistumisen jälkeen. Totesin että jos ikinä haluan vaihtaa niin se on tehtävä ennen kuin olen viisikymppinen ja ainoastaan yhden työpaikan kokemuksella, siinä vaiheessa kukaan ei minua enää haluaisi palkata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä itse vaihdoin niin miestä, työpaikkaa kuin asuinkuntaakin. Se oli jollain tavalla helpointa aloittaa uudestaan ihan puhtaalta pöydältä niin ettei mikään muistuta siitä minkälaista elämää oli yrittänyt itselleen rakentaa, vaan lähti tavoittelemaan ihan toisenlaista unelmaa.
Tämä itselläkin ajatuksena taustalla, että josko muutoksen myötä tuo vanha unelma (äitiysloma jne) jäisi unholaan. Miestä en kyllä ajatellut vaihtaa, ja kämppäki on niin kiva että sekin saa jäädä 😄
Takaraivossa vähän silti kummittelee, että entä jos alkaakin kaduttaa...
Kynnys työpaikan vaihtoon tosiaan kyllä kasvaa vuosi vuodelta.
Ap
En lupaa mutta sanon että miestä vaihtamalla saattaa lapsettomuuskin ratketa, ainakin toisella teistä. Hyvin usein kyse ei ole lapsettomuudesta sinänsä vaan tietynlaisesta yhteensopivuusongelmasta eli yhteiset jälkeläiset eivät onnistu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä itse vaihdoin niin miestä, työpaikkaa kuin asuinkuntaakin. Se oli jollain tavalla helpointa aloittaa uudestaan ihan puhtaalta pöydältä niin ettei mikään muistuta siitä minkälaista elämää oli yrittänyt itselleen rakentaa, vaan lähti tavoittelemaan ihan toisenlaista unelmaa.
Tämä itselläkin ajatuksena taustalla, että josko muutoksen myötä tuo vanha unelma (äitiysloma jne) jäisi unholaan. Miestä en kyllä ajatellut vaihtaa, ja kämppäki on niin kiva että sekin saa jäädä 😄
Takaraivossa vähän silti kummittelee, että entä jos alkaakin kaduttaa...
Kynnys työpaikan vaihtoon tosiaan kyllä kasvaa vuosi vuodelta.
ApEn lupaa mutta sanon että miestä vaihtamalla saattaa lapsettomuuskin ratketa, ainakin toisella teistä. Hyvin usein kyse ei ole lapsettomuudesta sinänsä vaan tietynlaisesta yhteensopivuusongelmasta eli yhteiset jälkeläiset eivät onnistu.
Täysin mahdollista, mutta en ole valmis rakastamaani miestä hylkäämään silti. Ja vaikka olisinkin, ei ole takeita, jotta sitä sitten uuden tolkun miehen löytäisi, iän puolesta alkaa olla jo kiire lasten kanssa.
Ap
Miten tuo lapsettomuus liittyy duunipaikkaan?
Ei se ole elintärkeä asia muutenkaan, se lapsi siis.
Ei varsinaisesti toki liitykään lapsettomuus työhön, siitä nyt vaan suureksi osaksi johtuu tämä hlökohtainen kriisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä itse vaihdoin niin miestä, työpaikkaa kuin asuinkuntaakin. Se oli jollain tavalla helpointa aloittaa uudestaan ihan puhtaalta pöydältä niin ettei mikään muistuta siitä minkälaista elämää oli yrittänyt itselleen rakentaa, vaan lähti tavoittelemaan ihan toisenlaista unelmaa.
Tämä itselläkin ajatuksena taustalla, että josko muutoksen myötä tuo vanha unelma (äitiysloma jne) jäisi unholaan. Miestä en kyllä ajatellut vaihtaa, ja kämppäki on niin kiva että sekin saa jäädä 😄
Takaraivossa vähän silti kummittelee, että entä jos alkaakin kaduttaa...
Kynnys työpaikan vaihtoon tosiaan kyllä kasvaa vuosi vuodelta.
ApEn lupaa mutta sanon että miestä vaihtamalla saattaa lapsettomuuskin ratketa, ainakin toisella teistä. Hyvin usein kyse ei ole lapsettomuudesta sinänsä vaan tietynlaisesta yhteensopivuusongelmasta eli yhteiset jälkeläiset eivät onnistu.
Silloin ongelma voi ratketa myös lahjasoluja käyttämällä. Ei tarvitse vaihtaa puolisoa.
Ei kannata. Sit on kohta 2 kriisiä päällekkäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä itse vaihdoin niin miestä, työpaikkaa kuin asuinkuntaakin. Se oli jollain tavalla helpointa aloittaa uudestaan ihan puhtaalta pöydältä niin ettei mikään muistuta siitä minkälaista elämää oli yrittänyt itselleen rakentaa, vaan lähti tavoittelemaan ihan toisenlaista unelmaa.
Tämä itselläkin ajatuksena taustalla, että josko muutoksen myötä tuo vanha unelma (äitiysloma jne) jäisi unholaan. Miestä en kyllä ajatellut vaihtaa, ja kämppäki on niin kiva että sekin saa jäädä 😄
Takaraivossa vähän silti kummittelee, että entä jos alkaakin kaduttaa...
Kynnys työpaikan vaihtoon tosiaan kyllä kasvaa vuosi vuodelta.
ApMieti sitä että oletko nyt työpaikassa jossa voisit kuvitella olevasi eläkeikään asti? Itse tulin tuon kysymyksen kohdalla siihen johtopäätökseen että en. Siihen mennessä olin ollut samassa firmassa yli kymmenen vuotta, koko työurani koulusta valmistumisen jälkeen. Totesin että jos ikinä haluan vaihtaa niin se on tehtävä ennen kuin olen viisikymppinen ja ainoastaan yhden työpaikan kokemuksella, siinä vaiheessa kukaan ei minua enää haluaisi palkata.
Tämä olikin hyvä pointti, olen myös suoraan koulun penkiltä tähän firmaan tullut ja jäänyt. Vähän hurjalta tuntuu että koko lopun työuraakin tekisi siellä, ja tosiaan varmaan viisikymppisenä mahdollisuudet ovat rajatumpia...
Eikö kukaan?