Te, jotka omistatte asunnon puolisonne kanssa muuten kuin 50/50
Ja siis molemmat omistaa osan, ei vain toinen. Miten jaatte remonttikulut? Entä rahoitusvastikkeen? Asumiskulut? Koetko, että päätösvalta on kuitenkin molemmilla yhtä suuri?
Kommentit (12)
No eikös se järkevintä oo maksaa omistussuhteiden mukaan,jos toinen esim omistaa 70%,maksaa myös remonttikuluista sen 70%.Josntaas kyse on jostain asp/ensiasuntokikkailusta,niin sitte 50/50.
Asutaan itse rakennetussa torpassa, josta on laina ja kaikki omistushommelit mun nimissä. Miehellä ei ollut luottotietoja 7 vuotta sitten kun projektiin lähdettiin. Kaikkia fiksauksia ja hankintoja maksetaan lennossa minkä ehditään ja asumiskulut menee niin, että maksetaan kumpikin tietty prosenttiosuus palkasta taloustilille ja sieltä menee lyhennys, sähköt jne. Mies periaatteessa kartuttaa "mun omaisuutta" mutta jos lusikat menee jakoon niin oon maksamassa miehelle tasinkoa puolet meidän tönöstä.
Meillä 35/65 omistus ja samassa suhteessa vastike ja remonttikulut. muuten perheen kulut 50/50.
Vähän häiritsee että toinen joutuu ottamaan enemmän vastuuta ja pitämään enemmän pääomaansa kiinni tuottamattomassa asunnossa.
Mutta ei mahda minkään, kun ei minulla ole varaa enempään.
Ei kyse kodista vaan kakkosasunnosta. Jako on 85-15. Juoksevat kulut puoliksi. Pieni pankkilaina on yhteinen. Kalustus, liinavaatteet ja keittiötavarat on 85% omistavan. Suurin osa tavarasta kaapeissa on 15% omistavan, koska hänellä on metsää asunnon lähellä ja tuolla säilytellään mm. metsurikamat. Remontit ei ole olleet ajankohtaisia. Kumpikin käyttää kuin omaansa, yksin ja yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Meillä 35/65 omistus ja samassa suhteessa vastike ja remonttikulut. muuten perheen kulut 50/50.
Vähän häiritsee että toinen joutuu ottamaan enemmän vastuuta ja pitämään enemmän pääomaansa kiinni tuottamattomassa asunnossa.
Mutta ei mahda minkään, kun ei minulla ole varaa enempään.
tuottamattomassa asunnossa?
hyrysysy kirjoitti:
Asutaan itse rakennetussa torpassa, josta on laina ja kaikki omistushommelit mun nimissä. Miehellä ei ollut luottotietoja 7 vuotta sitten kun projektiin lähdettiin. Kaikkia fiksauksia ja hankintoja maksetaan lennossa minkä ehditään ja asumiskulut menee niin, että maksetaan kumpikin tietty prosenttiosuus palkasta taloustilille ja sieltä menee lyhennys, sähköt jne. Mies periaatteessa kartuttaa "mun omaisuutta" mutta jos lusikat menee jakoon niin oon maksamassa miehelle tasinkoa puolet meidän tönöstä.
Ootteko miettineet mitä tapahtuu kun jompi kumpi kuolee? Sinä, niin mies saa osinkonsa ja asumisoikeuden. Mies niin hänen perillisilleen ei jää mitään.
Asunto jossa asutaan, mies omistaa 2/3, minä 1/3.
Remontit tyypillisesti jaetaan omistusosuuden mukaan koska ne kasvattavat asunnon arvoa ja ovat näin investointeja siihen. Yhtiövastike samalla logiikalla.
Asumiskulut jaetaan puoliksi, sillä ne olisivat samat vaikka asuttaisiin vuokralla tms niin emme koe että omistusosuuden pitäisi vaikuttaa siihen.
En ole vähemmistöomistajana kokenut että olisi liian vähän valtaa. Riitatilanteessa yhteisomistuksen myyminen olisi perseestä joka tapauksessa. Ristiriidat ei-pakollisten remonttien ja hankintojen kanssa on yleensä ratkaistu niin että se joka remonttia kovin haluaa, maksaa. Esim. mies hankki asuntoon ilmalämpöpumpun jota en kokenut tarpeelliseksi omasta pussistaan. Minä hankin isomman jääkaapin. Keskustemalla pääsee pitkälle.
Vierailija kirjoitti:
hyrysysy kirjoitti:
Asutaan itse rakennetussa torpassa, josta on laina ja kaikki omistushommelit mun nimissä. Miehellä ei ollut luottotietoja 7 vuotta sitten kun projektiin lähdettiin. Kaikkia fiksauksia ja hankintoja maksetaan lennossa minkä ehditään ja asumiskulut menee niin, että maksetaan kumpikin tietty prosenttiosuus palkasta taloustilille ja sieltä menee lyhennys, sähköt jne. Mies periaatteessa kartuttaa "mun omaisuutta" mutta jos lusikat menee jakoon niin oon maksamassa miehelle tasinkoa puolet meidän tönöstä.
Ootteko miettineet mitä tapahtuu kun jompi kumpi kuolee? Sinä, niin mies saa osinkonsa ja asumisoikeuden. Mies niin hänen perillisilleen ei jää mitään.
Aivan sama mitä perillisille jää, elämä on itseä varten. Puolison kuolema on niin paska paikka valmiiksi että tuo nyt ei ole päällimmäisenä mielessä varmaan kummallakaan.
Avioliitossa on yhteinen talous. Jos sitä ei halua ei kannata mennä naimisiin.
Omistan 60% ja mieheni loput 40. Asumiskulut puoliksi, hän ei käytä asuntoa tai esim. vettä vähemmän kuin minä.
Olemme naimisissa, minä omistan 100 %. Yhteiset rahat, eli maksamme puoliksi.
Se maksaa jolla on varaa. Päätösvaltaa on yhtä paljon tai vähän molemmilla.