Olenko mielestänne kamala ihminen, kun olen helpottunut, kun työpaikallani eräs työntekijä irtisanoutui?
Hän on todella äänekäs ja hänen huutonsa oikeasti aiheuttaa minussa ahdistusta, koska minä pelästyn aina kun hän saattaa ihan yllättäen huutaa jonkun asian todella kovaan ääneen vaikka käytävän toiseen päähän sen sijaan, että menisi sinne ja sanoisi sen asian siellä olevalle henkilölle tämän vieressä normaalin keskustelurtäisyyden päästä enkä pidä siitä, kun hän on suoraan sanoen ilkeä ihminen. Omien sanojensa mukaan hän on vain suorapuheinen, vaikka oikeasti hän on ilkeä, töykeä ja jotenkin sosiaalisesti lahjaton, kun hän saattaa sanoa asioita, joita ei oikeasti kuulu sanoa toisille, kuten että toinen on hänen mielestään typerä, ruma, läski tai hullu. Olen helpottunut, kun hän irtisanoutui, vaikka en tietenkään sanonut sitä hänelle enkä osoittanut sitä hänelle.
Kommentit (11)
Ei meidän työpaikalla tuollaisia "kohteliaisuuksia" työkavereille (=verivihollisille) jakavaa katseltaisi päivääkään.
Munkin työpaikalla on ollu vastaavia henkilöitä ja oon ollu salaa riemuissani kun ne on jossain vaiheessa lähteny. Ilkeitä ihmisiä riittää työpaikoilla.
Ihan normaalia olla tyytyväinen, jos tietää epämukavaa oloa aiheuttavan ihmisen poistuvan työpaikalta ja todennäköisesti muutenkin omasta elämästä kokonaan. Voin kuvitella helpotuksen tunteen.
et ole, itsekin toivon erään hyypiön lähtöä, lähinnä sen takia että ravaa ees takaisin toisten työpisteillä eikä tee omia hommiaan, lisäksi on äärimmäisen ärsyttävä muutenkin
Minä olin superonnellinen, kun kaikkien asioihin puuttuva omasta mielestään ystävällinen ja joustava ihminen lähti.
Hän on ihan jäätävän hirveä kontrolloiva mikromanageri.
Tuo suorapuheisuuden selittely on vain tapa antaa itselleen lupa kiusaamiseen.
Välillä sitä miettii, kuinka väkivaltainen sitä olisi voinut koko työurallaan olla, ellei olisi ollut pelkoja potkuista sen seurauksena. Niin paljon puupäitä mahtuu aina jokaiselle työpaikalle.
No et ole.