Lue keskustelun säännöt.
En lakkaa rakastamasta vaikka kuinka yritän
28.08.2022 |
Olen yrittänyt jo kaikkeni, mutta en saa tätä rakkautta pois pyyhittyä. Elämä on raskasta, kun rakastaa ja tietää, ettei toinen tunne samalla tavalla.
Pitkään oli kaikki yhteydet poikkikin, mutta ei se auttanut yhtään. Tuntui vain todella pahalta. Joten nyt on taas yhteys. Ei tunnu niin pahalta, mutta ei helpota tunteiden pyyhkimiseen.
Miten lopetan rakastamasta?? Välillä on päiviä, että itkettää vain, kuten tänään. Joka päivä särkyy sydän, kun toivon ja sitten se toive ei toteudukaan.
En jaksaisi enää rakastaa turhaan.
Kommentit (24)
Vierailija kirjoitti:
Blokkaa
Ei auttanut mitään. Pahensi vain oloa.
Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkään en ole onnistunut, vaikka suhteessa on ollut väkivaltaa. Enkä muutenkaan ole saanut siltä kaikkea mitä halusin. Jospa nyt pääsen eroon kun ensin esti syömästä, ja kun flippasin ja heitin ruoat lattialle, ja sitten se painoi niskasta lattiaan ja pakotti nuolemaan ja heitti keskellä yötä ulos.
olen niin kyllästynt näihin keskellä yötä ulos heittämisiin, on tässä tullut lähdetyä taksilla, kerjättyä kyytiä sukulaisilta (joiden kanssa en ole enää väleissä tämän takia ja poljettua pyörällä, ja olen aika hemmetin kipeä nytkin kun kävelin pimeässä yössä.
Silti muka rakatan, olen idiootti
Kyllä ihmistä on lupa rakastaa , omassa sisimmässään niin paljon kuin rakkautta piisaa ja toivoa hänellä kaikkea parasta elämän loppuun saakka.
Miljoona kertaa hienompaa kuin hautoa mielessään kitkerän sitkeä salavihaa ja pahansuopuutta jotain lähimmäistä kohtaan.
Joku todennäköisesti rakastaa sinuakin.
Hiljaa ja kauniin pyyteettömästi salaa sisimpänsä kauneimmassa sopukassa.
Etsi laastarisuhteita. Joskus saatat tuntea jotain muuta.
Rakasta vaan. Ei sinun tarvitse saada vastarakkautta. Helppoa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joskus se mikä tuntuu rakkaudelta onkin oikeasti jotain muuta, esim. riippuvuutta tai traumakemiaa.
Kysy ensin itseltäsi onko tunne rakkautta ihmistä kohtaan, vai ainoastaan rakkautta marttyyrimäistä itsekiusaamista ja kärsimystä kohtaan tyyliin: enkö ole hänen rakkautensa arvoinen. Miksi toinen ei rakasta takaisin?
Kärsimyshän on tavallaan palkitsevaa jos on taipuvainen itserankaisuun ja saa siitä itselleen kiksejä.
Kärsin koska minulla on jostain syystä tarve rankaista itseäni. Siksi valitsen kärsimyksen ja valitsen sellaisen henkilön mielenkiintoni kohteeksi jota rakastan takuulla turhaan, koska ei kerran halua reilusti olla kanssani eikä takuulla rakasta takaisin.
Siis : yhyy.
Aaahh itkettää, kärsin, voi ei, ihanaa ihanaa lisää tätä miksi rakastan oioi voivoi itkettää...ihanaa...miksi ei tunne samoin ...itkettää...ihanaa..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ihmistä on lupa rakastaa , omassa sisimmässään niin paljon kuin rakkautta piisaa ja toivoa hänellä kaikkea parasta elämän loppuun saakka.
Miljoona kertaa hienompaa kuin hautoa mielessään kitkerän sitkeä salavihaa ja pahansuopuutta jotain lähimmäistä kohtaan.
Joku todennäköisesti rakastaa sinuakin.
Hiljaa ja kauniin pyyteettömästi salaa sisimpänsä kauneimmassa sopukassa.
Olen ajatellutkin, että ei se mitään haittaa, että rakastan, mutta tämä on silti todella raskasta. Kun aina toivoo ja odottaa, että ehkä se toinen sittenkin rakastaa, mutta sitten kun sellaista ei tapahdukaan, niin sydän särkyy.
Enkä haluaisi olla lopun ikääni yksin, mutta en osaa edes ajatella ketään muuta. Niin kauan kuin rakastan tätä ihmistä, olen yksin. En minä pysty kenenkään toisen kanssa olemaan.
Ap.
Ymmärrän mistä puhut. En tiedä kauanko olet ollut tuossa tilanteessa mutta ehkä ei kannata koittaa lopettaa rakastamasta vaan koittaa mennä elämässäe teenpäin siitä rakkaudesta huolimatta. Anna sen jäädä taustalle, ehkä se hiipuu aikanaan, ehkä ei, mutta sinun pitää päästä eteenpäin. Puhun nyt kokemuksesta. Kolme vuotta olen raskastanut ihmistä jolla ilmeisesti on tunteille vastakaikua mutta ei halua parisuhteeseen. Oma rakkaus ei haalistu vaikka ollaan oltu pitkään olematta yhteydessä, eikä se perustu mihinkään ihannekuvaan vaan tunne tuln ihmisen hyvin heikkouksineen.
Mutta eteenpäin pitää mennä, oli se kuinka vaikeaa tahansa. Jos mahdollista suosittelen juttelemaan ammattiauttajan kanssa tai lukemaa kirjoja aiheesta. Etsi ajatusharjoitukset ja aktiviteetit jotka auttavat sinua. Itsellä alkaa olla rautainen kunto ja äänikirjojakin tulut kuunneltua tolkuttomasti vain jotta pääni saa hetken taukoa tuskasta. Pikkuhiljaa elämä menee eteenpäin.
Itse en ko. miehestä pääse täysin eroon koska olemme samasaa työpaikassa ja aina välillä hän saa "rakkauskohtauksen" ja tulee tunteineen minun luokseni mikä vaikeuttaa asiaa kovasti. Mutta koska ei halua yhteistä tulevaisuutta niin puheet jäävät tyhjiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kysy ensin itseltäsi onko tunne rakkautta ihmistä kohtaan, vai ainoastaan rakkautta marttyyrimäistä itsekiusaamista ja kärsimystä kohtaan tyyliin: enkö ole hänen rakkautensa arvoinen. Miksi toinen ei rakasta takaisin?
Kärsimyshän on tavallaan palkitsevaa jos on taipuvainen itserankaisuun ja saa siitä itselleen kiksejä.
Kärsin koska minulla on jostain syystä tarve rankaista itseäni. Siksi valitsen kärsimyksen ja valitsen sellaisen henkilön mielenkiintoni kohteeksi jota rakastan takuulla turhaan, koska ei kerran halua reilusti olla kanssani eikä takuulla rakasta takaisin.
Siis : yhyy.
Aaahh itkettää, kärsin, voi ei, ihanaa ihanaa lisää tätä miksi rakastan oioi voivoi itkettää...ihanaa...miksi ei tunne samoin ...itkettää...ihanaa..
Oletpa ilkeä. Kannattaa myös sinun kysyä itseltäsi miksi olet ilkeä ihmisille jotka kaipaavat empatiaa ja tukea.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän mistä puhut. En tiedä kauanko olet ollut tuossa tilanteessa mutta ehkä ei kannata koittaa lopettaa rakastamasta vaan koittaa mennä elämässäe teenpäin siitä rakkaudesta huolimatta. Anna sen jäädä taustalle, ehkä se hiipuu aikanaan, ehkä ei, mutta sinun pitää päästä eteenpäin. Puhun nyt kokemuksesta. Kolme vuotta olen raskastanut ihmistä jolla ilmeisesti on tunteille vastakaikua mutta ei halua parisuhteeseen. Oma rakkaus ei haalistu vaikka ollaan oltu pitkään olematta yhteydessä, eikä se perustu mihinkään ihannekuvaan vaan tunne tuln ihmisen hyvin heikkouksineen.
Mutta eteenpäin pitää mennä, oli se kuinka vaikeaa tahansa. Jos mahdollista suosittelen juttelemaan ammattiauttajan kanssa tai lukemaa kirjoja aiheesta. Etsi ajatusharjoitukset ja aktiviteetit jotka auttavat sinua. Itsellä alkaa olla rautainen kunto ja äänikirjojakin tulut kuunneltua tolkuttomasti vain jotta pääni saa hetken taukoa tuskasta. Pikkuhiljaa elämä menee eteenpäin.
Itse en ko. miehestä pääse täysin eroon koska olemme samasaa työpaikassa ja aina välillä hän saa "rakkauskohtauksen" ja tulee tunteineen minun luokseni mikä vaikeuttaa asiaa kovasti. Mutta koska ei halua yhteistä tulevaisuutta niin puheet jäävät tyhjiksi.
Tämä on ihan kuin minulla, mutta ei olla samassa työpaikassa. Kunto kasvanut kohisten.
Ja samoin tämä mies, on tunteita, mutta ei kai sitten tarpeeksi kun ei halua suhteeseen.
Olen käynyt juttelemassa asiasta muutaman kerran, mutta ei siitä ole ollut juurikaan apua.
Kai se toivonkipinä vain täytyisi jotenkin saada sammutettua..
Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Smile, though your heart is aching
Smile, even though its breaking
When there are clouds in the sky
Youll get by
If you smile through your fear and sorrow
Smile, and maybe tomorrow
Youll see the Sun come shining through
For you
Charlie Chaplin
Tämä on oma go to biisini vaikeuksien koittaessa ottaa ylivallan minusta.
Lakkaa yrittämästä. Mitä enemmän yrität olla ajattelematta asiaa x, sitä enemmän sitä ajattelet. Täytät päiväsi kaikenlaisella toiminnalla, joka pitää mielen muualla.
Koita kirjottaa kirje, jossa kerrot kaiken mitä tunnet ja ajattelet. Kun kirje on valmis, et lähetä sitä vaan tuhoat sen. Vaikka revit silpuksi ja heität roskiin.
Kun tekee mieli vatvoa tai velloa murheessa, sano itellesi, että "niin aina". Sitten mietit jotakin muuta.
Varaa päivään 30min aika, jolloin voit miettiä kaikki murheet ja muut. Kirjota ne ylös ja mieti voitko ratkaista murheet jotenkin ja miten voisit ratkaista jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä.
En ymmärrä ihmisiä, jotka rakastuvat tyyppiin, joka ei ole kiinnostunut tai on varattu. Ja sitten roikkuvat siinä tunteessaan.
Ymmärtäisin, jos on jokin menetetty rakkaus.
Mulla on 2 kaveria, jotka on menettäneet koko lapsentekoikänsä tuollaisten yksipuolisen rakastumisen takia. Ovat jo viiskymppisiä. Molemmilla kohde on välillä vaihtunut, mutta kohteet on sanoneet, ettei ole kiinnostuneet. Silti elättelevät toivoa.
Vierailija kirjoitti:
Lakkaa yrittämästä. Mitä enemmän yrität olla ajattelematta asiaa x, sitä enemmän sitä ajattelet. Täytät päiväsi kaikenlaisella toiminnalla, joka pitää mielen muualla.
Koita kirjottaa kirje, jossa kerrot kaiken mitä tunnet ja ajattelet. Kun kirje on valmis, et lähetä sitä vaan tuhoat sen. Vaikka revit silpuksi ja heität roskiin.
Kun tekee mieli vatvoa tai velloa murheessa, sano itellesi, että "niin aina". Sitten mietit jotakin muuta.
Varaa päivään 30min aika, jolloin voit miettiä kaikki murheet ja muut. Kirjota ne ylös ja mieti voitko ratkaista murheet jotenkin ja miten voisit ratkaista jne.
Olen kirjoittanut jo monta kirjettä. Voisin kai yrittää sitäkin vielä. Välillä kun tekisi kovasti mieli vuodattaa miehelle kaikki tunteet ja se miten ikävä vaivaa, mutta en halua. Kovasti täytyy tehdä aina töitä, etten laita viestiä.
Ap.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä.
En ymmärrä ihmisiä, jotka rakastuvat tyyppiin, joka ei ole kiinnostunut tai on varattu. Ja sitten roikkuvat siinä tunteessaan.
Ymmärtäisin, jos on jokin menetetty rakkaus.
Mulla on 2 kaveria, jotka on menettäneet koko lapsentekoikänsä tuollaisten yksipuolisen rakastumisen takia. Ovat jo viiskymppisiä. Molemmilla kohde on välillä vaihtunut, mutta kohteet on sanoneet, ettei ole kiinnostuneet. Silti elättelevät toivoa.
Tämä on sellainen menetetty rakkaus.
En ole aina ihan varma miehen tunteista, ei ole koskaan suoraan kieltänyt eikä myöntänyt, mutta tuskin rakastaa
Ap.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä.
En ymmärrä ihmisiä, jotka rakastuvat tyyppiin, joka ei ole kiinnostunut tai on varattu. Ja sitten roikkuvat siinä tunteessaan.
Ymmärtäisin, jos on jokin menetetty rakkaus.
Mulla on 2 kaveria, jotka on menettäneet koko lapsentekoikänsä tuollaisten yksipuolisen rakastumisen takia. Ovat jo viiskymppisiä. Molemmilla kohde on välillä vaihtunut, mutta kohteet on sanoneet, ettei ole kiinnostuneet. Silti elättelevät toivoa.
Rakastuin kun mies antoi ymmärtää että on kiinnostunut. Lopettikin koko suhteen sitten.
Se mies pitää sinua löysässä hirressä.
Rakasta! Minäkin teen. Kunnes vastaan tulee toinen rakastamisen kohde. Jätti vielä ilman selityksiä.
Blokkaa