inssi tehty tänään,onko muita?

Eka inssi siis tehtiin 25.10. Apuna Puregon ja Pregnyl piikitykset. Yksi kaunis 22mm munasolu näkyi ultrassa maanantaina. Itse inssi ei sattunut, mutta se kyllä tuntui kun lääkäri kaiveli ultralla oikein kunnolla kohtua tutkiessaan. Tottakait myös jännitti ihan possuna, joten iltapäivällä iski aivan kamala vatsakipu. Koko vatsan alue oli todella kipeä koko illan ja vielä selvästi hellänä pari seuraavaa päivää. :o( Nyt sitten jännätään miehen kanssa tärppääkö. Takana meillä on runsaan vuoden yritys, joista tämä on nyt toinen kierto noilla pistoslääkkeillä. Miehen siittiöt ovat hyväkuntoisia (17-18 milj. etenevää puhdistuksen jälkeen), joten siitä ei tämän pitäisi kiikastaa. Nyt on sitten vain toivottava parasta. bd

Olen pinoutunut tuonne lokakuun pinoon, mutta kiva kun täällä on muita ihan samalla aikataululla.



Taustaa sen verran, että takana 4 ICSIä + pas:it omilla siittiöillä ja 5 inssiä luovutetuilla siittiöillä. Kaikki negaa! Nyt siis kuudes inssi tehty... ovis oli jo tapahtunut ja limakalvo oli ihan ok, jotain 8mm. Nyt vaan piinailemaan!



Keskussairaalan lääkäri ei päässyt inssiä tekemään, joten yksityisen klinikan lääkäri teki inssin. On aivan ihana lääkäri (on tehny meidän ekan ICSIn ja sitten aina välissä muutaman pas:in ja inssin)!! Sanoi, että jos nyt ei onnistu, niin seuraavaan inssiin sitten olisi saatava hormonipistokset mukaan! Sanoin, että mä oon yrittänyt sitä jo puhua " omalle" lääkärille, mutta on vaan halunnut jatkaa samalla tavalla. Mutta nyt tämä lääkäri sanoi, että ei sellaista tuhruvuotoa saisi olla! Kerronpa tämän sitten myös omalle lääkärille ja vaadin ne pistokset! Tänään lääkäri kyseli myös, olemmeko miettineet adoptiota - apua, alkaako meidän hoitorumba olee kohta lopuillaan, kun kerran pitää adoptiota alkaa miettimään... No, kyllähän me ollaan jo heti alussa päätetty, että adoptio sitten, jos ei muuten lasta saada, mutta kyllä vielä elää jonkinlainen toivo siitä, että jos me kuitenkin vielä saataisiin minut raskaaksi...

Kiva kun sain piiniskavereita! Itellä siis pp 4 menossa, en ole niin kauheesti ajatellut asiaa mutta ei sitä kokonaan saa mielestä pois millään..Meillä tämä siis toinen inssi ja toivottavasti paremmalla onnella.jos tulee se huonompi tulos niin taas inssiin..ja jossain vaiheessa otetaan piikityksiä mukaan.En oikein tiiä mitä lääkäri sillä tarkoitti kun mulla munasolut hyvin kasvaa ja irtoaa..Pidän teille peukkuja ja piinistelläänhän yhessä!

Nyt jännittääihan ankarasti kun ensimmäinen inssi on ehkä huomenna. Aamulla ovistesti näytti negaa mutta nyt iltapäivällä jo plussaa, keskiviikko olis jo varmaan liian myöhäinen joten lupasivat yrittää mahduttaa meidät johonkin väliin huomenna.



Tulen sitten huomenna kertomaan miten kävi, mutta jos sinne asti päästään niin mielelläni tulisin teidän kanssa piinailemaan.

..eli pp5 mennään! Meillä siis kyseessä kolmas inssi lahjasiittiöillä, mutta mieluummin ajattelisin että vasta toinen kunnollinen yritys, kun ekalla kerralla ajoitus meni jokseenkin pieleen. Mulla oli tässä kierrossa clomit kp:t 3-7, ultra kp12 ja samana iltana Pregnylillä irroitus. Inssi siis kp 14 ja silloin rakkula ei vielä ollut puhjennut, mutta lääkärin mukaan munis irtoaisi saman päivän aikana. Nyt olen pari päivää käyttänyt Lugeja loppukierron tukena, koska mullakin noita tuhruvuotoja on ollut ihan säännöllisesti ja viime inssin jälkeen tuhruttaminen alkoi jo pp8. Sovittiin, että jos nyt ei tärppännyt (niin kuin vakaasti uskon) niin ens kierrossa popsin clomeja vielä isompina annoksina, piikitän kolmena päivänä menopuria ja sitten jälleen irrotus Pregnylillä. Oon ollut tosi tyytyväinen tuohon meidän lääkäriin, koska joka kierrossa on tehty jotain vähän enemmän kuin edellisessä ja toivottavasti se jossain vaiheessa tuottaisi jotain tulostakin.



Nyt ei toistaiseksi ole ollut minkäänlaisia oireita suuntaan tai toiseen, vaikka viime kierrossa tuli rinnat tosi aroiksi heti oviksen jälkeen ja oletin sen johtuvan Pregnylistä. Ilmeisesti ei sitten johtunutkaan, koska nyt ei oo vastaavanlaista tapahtunut. Mielenkiinnolla odotan, että tuleeko noista Lugeista mitään sivuvaikutuksia kun niitä nyt eka kertaa käytän.



Kiva kun täällä on samoissa piinapäivissä meneviä kohtalotovereita ja ainakin Pumpukan kanssa ollaan ennenkin piinailtu yhtä aikaa! Ei näistä jutuista oikeen muualla voi/viitsi jauhaa, joten vertaistuki on enemmän kuin tarpeen :) Mukavaa viikon jatkoa toivotellen,



EE

Hanna ja Emmaemilia! Kiva kun saadaan lisää piinailijoita..siis pp5 tosiaan menossa, ihan hyvät fiilikset.Ainahan sitä ajattelee että ei tästä mitään tule,eipä putoa sitten niin korkeelta..mitäs muuten tarkottaa kun mulla inssissä lääkäri katsoi ultralla ja sanoi että yksi munasolu on irronnut, vähän näyttää nestettä olevan..mitä nestettä?jääkö jotain nestettä just ku munasolu irtoaa...Tsemppiä kaikille ja tehään tästä pinosta monta plussaa :)

Mullekin lääkäri sanoi edellisessä inssissä, että munasolu oli juuri irronnut ja tämän pystyi päättelemään siitä, että sen tilalle oli jäänyt nestettä. Elimistö kuulemma ottaa nesteen tosi nopeasti talteen, joten se että sitä näkyi olevan runsaasti jäljellä, oli merkki siitä että irtoaminen oli tapahtunut ihan äskettäin. Tuolloin lääkäri myös totesi, että " ajoitus oli optimaalinen" . Mulla ei silloin siis tärpännyt, mutta kuulemma 50-50 prosenttia raskauksista alkaa jos simpat laitetaan matkaan munasolun jo irrottua tai sen jälkeen. Toivotaan siis, että molemmilla tavoilla tulis tärppi tässäkin tapauksessa :)



Tosi rauhallisin mielin täälläkin " piinaillaan" , oon niin vakuuttunut ettei meillä nämä inssit tärppää että en jaksa enää edes jännittää. Viimeksi tosiaan alkoi tuhru jo pp8 ja kierto jäi tosi lyhyeksi (25 pvää), kun inssi tehtiin kp16. Saa nyt nähdä kuinka pitkään nuo luget pitää vuodon poissa tässä kierrossa, kun ei niistä aikaisempaa kokemusta ole. Veikkaan vaan, että koska mulle tehtiin tähän kiertoo inssi jo kp14, niin voi tulla tosi lyhyt kierto jälleen. Vaikka toivottavasti ei :)



Joko Hannalle tehtiin se inssi? Tuuhan kertomaan kuulumisia jahka ehdit! Kaikille muillekin huiskutuksia!



EE

Laitoin äsken sähköpostia mun " omalle" lääkärille siitä mitä se eilinen lääkäri sanoi seuraavasta inssistä. Saapa nähdä saanko vastausta... Jos ei tällä viikolla kuulu mitään, niin soitan sitten omalle hoitajalle ja pyydän soittoajan lääkärille tai jotain... Jotenkin tuntuu, että ei tästä tuu mitään ja seuraavaan inssiin on saatava enemmän lääkitystä!

Inssi tehtiin tänään ja hyvin onnistui. Ei tuntunut oikein missään ihan vain pieni nipistys. Oikealta puolelta löytyi iso rakkula ja vasemmalta vähän pienempi. Mutta hyvänkokoinen oli se isompi. Ja limis kans ok.

Nyt sitten se vaikein homma eli odotus, tulee pitkät kaksi viikkoa. Toivottavasti nyt tärppää sillä muuten tiputaan kyllä tosi korkealta ja lujaa.

En ollut enää varma et toimiiko clomit mulla mutta hyvin näytti vielä toimivan, ei ole vähään aikaan otettu verikokeita.



Mulla nyt ovis tulikin aikaisemmin mitä yleensä kun nyt kp13 menossa et varmaan huomenna sit olis oikein se ovis. Joten ainakin se pari viikkoa menee ennen kuin menkat alkais jos ei tärppää nyt. Mun on aina tois vaikea olla testaamatta ja melkeimpä olen reilun kahden vuoden aikana joka kierrossa testannut, joten nyt on tois vaikeaa olla testaamatta. Nyt pelkään et jos testaan liian ja näyttäiskin plussaa et se olis sitten vain kemiallinen tai joku oikku, joten täytyy nyt yrittää pitää näpit erossa testeistä.



Mutta olis se ihanaa jos vihdoinkin näkisin elämän enimmäisen kerran plussan jossain muussakin kuin vain ovistestissä. Tämän oli meidän ensimmäinen inssi.



Mutta kirjoitellaan lisää kun päästään kierrossa eteenpäin.



Ankarasti plussaonnea kaikille :)

Eli mitäpä kuuluu piiniskavereiden keskiviikko-iltapäivään? :) Hieno homma, että Hannakin pääsi inssiin ja kahden viikon piinapenkkiin! Pumpukalta piti kysyä kun mainitsit tuost adoptio-asiasta, että ootteko vielä suoneet sille ajatustakaan? Mulla on se asia nykyään enemmänkin mielen päällä ja varmaan jos täti taas kurvaa pihaan niin alan ottamaan siitä enemmänkin selvää. Sekin on niin järkyttävän pitkä prosessi, että parempi aloittaa liian aikaisin kuin myöhään sen työstäminen... Toisaalta sitä elättelee toiveita, että edes kerran saisi olla raskaana ja synnyttää lapsen, mutta kun ei siitä mitään takeita ole niin seuraava vaihtoehtokin on otettava huomioon.



Tänne suuntaan ei kuulu mitään uutta eli pp6, ei mitään oireita mihinkään suuntaan ja mielialatkin suht' tasaiset. Kokoajan vaan odotan, että milloin se jännitys ja piinailumieli alkaa nostaa päätään, kun ennenkin eka viikko on mennyt rauhallisesti ja sitten kun päivät on edenneet niin ei enää pysty hillitseen ajatusten ja toiveiden lentoonlähtöä. No, koitan nyt hillitä parhaani mukaan, koska pessimisti ei pety ja niin edelleen.



Eilen ois ollut kunnon rääkkijumppa jossa olen käynyt tämän sykyn, mutta nyt en sitten " uskaltanut" mennä. Nimittäin viimeksi piinailut loppuivat lyhyeen kun jumpan jälkeisenä päivänä eli jo pp8 alkoi tuhruttelu. En tiedä liittyikö se jumppaan vai mihin, mutta ajattelin että nyt en riskeeraa sitäkään. Ja ehkä lievä laiskuus vahvisti päätöstä :) Viikonloppuna ois myös yhdet kosteat bileet, mutta en tiedä mitä niiden suhteen tekisin... Varmaan viisainta olisi pysyä vesilinjalla, mutta toisaalta tekisi mieli elää niin kuin normaalistikin. Ei siis mitään lärvejä mutta ei täysin nollalinjallakaan. Miten te olette asian ratkaisseet, elättekö piinisajalla niin kuin aina muulloinkin vai rajoitatteko elämää niin kuin olisitte jo raskaana?



Nyt takaisin töiden kimppuun, mukavaa päivänjatkoa kaikille!

Lääkäri vastasi sähköpostiini heti ja lupasi laittaa postissa reseptit hormonipistoksiin - en vielä tiedä mitä lääkettä määrää, kun katsoo ensin paperit, mutta ehkä Gonalia, kun sitä mulla on ollu ennenkin... Ihanasti mailin loppuun totesi, että yritetään vielä, jooko!! Mutta jotenkin tuntuu, ettei kukaan usko tän hoidon onnistumiseen - tai kaverit ja mies ainakin tuntuu uskovan, mutta ite en eikä myöskään tunnu lääkärit uskovan, vaikka kaikki taas päälle päin näytti hyvältä.



Kyllä vain ollaan tota adoptiota ajateltu paljonkin ja tosiaan jo heti alussa päätettiin, että sit adoptoidaan, jos ei onnistu muuten. Aina kun näen jonkun pienen kiinalaisen tai afrikkalaisen tms. lapsen/kuvan, niin ajattelen, että tuollainen meilläkin sitten joskus on... Kun taas näen ihan suomalaisen vauvan, ajattelen että miksei meillä ole eikä tule koskaan olemaankaan tuollaista. Mutta silti vielä toivon, että jollain ihmeellä tulisin raskaaksi ja saisimme oman pienen vauvan (eihän tässä ole takana " ku vasta" 4 vuotta lapsettomuutta ja reilu 2,5 vuotta hoitoja... Nyt siis kuudes inssi ja se tuntuu ihan kauheelta määrältä, mutta edelleen lääkärit on sitä mieltä, että inssillä on mahdollisuudet onnistua!). Niin, kuitenkin nyt kun näitä hoitoja on jo näin paljon takana ilman minkäänlaista onnistumista, niin jotenkin sitä on alkanut enemmän ajattelee tuota adoptiota ja oon lukenut tosi paljon lehdistä noita adoptio-juttuja. Mutta vielä ei olla valmiita luovuttamaan hoitojen suhteen. Tuossa adoptiossa kauhistuttaa se aika mikä siihen prosessiin kaikkinensa menee ja myös sen hinta, mutta lapsellahan ei ole hintaa, kaikkemme ollaan sille asialle valmiita antamaan. Sitä paitsi kohta edessä häämöttää varmaan se IVF ja sit alkaa taas hoidot maksamaan aivan tolkuttomasti... Niin, adoptiolla saa varmasti lapsen, mutta näillä hoidoilla siitä ei oo mitään takeita...



Lääkärithän aina sanoo, että piinisaikana pitäs elää aivan normaalia elämää, mutta... Keväällä muutettiin juuri piinisajan lopulla ja sitä erikseen lääkäriltä kysyin, ja sanoi että saa kantaa ja nostella kaikkea. Ja töissähän joudun joka tapauksessa päivittäin nostelee isojakin lapsia... Ekat pari vuotta olin hoitojen aikana piinisajan täysin juomatta alkoholia, mutta nyt olen ottanut lasillisen/pari lasillista viiniä silloin kun siltä on tuntunut. Muutenkin elän aivan normaalia elämää, ainakin fyysisesti, tosin seksi jää kyllä piinisaikana vähemmälle, mutta en kieltäydykään, jos siltä tuntuu. Tuo henkinen puoli on sitten kaikkea muuta kuin normaalia, paitsi että aika normaaliahan tää kaikki alkaa jo olee...

Heippa vaan kaikille,onpa ihana näppäillä täällä sisällä turvassa kun ulkona on kauhea myrsky..Piinailu on sujunut suht koht rauhallisesti,välillä ajatukset seikkailee jo minkälaisen kantokopan vauvalleni valitsen ;) ja välillä taas jo seuraavassa inssissä. Mulla pientä vihlontaa ollut vasemmalla puolella (siellä missä ne mun kolme munista olivat) ja tänään kesken työpäivän lorahti kirkasta valkovuotoa..Ei muuta ihmeellistä täällä eikä se voi vielä ollakkaan,onhan pp vasta 6. Koska muuten kiinnittyminen tapahtuu jos on hedelmöittynyt ja kiinnittyäkseen?? Ja oliko se pp neljääntoista päivään asti (heh,en varmaan ikinä niin pitkälle pääse,oman kierron mukaan menkat alkaa sunnuntaina tai maanantaina)Mutta toivo elää. Tsemppiä meille piinailijoille, päivät matelee.Eikö olekin epistä että nyt jo vois kroppa tietää onko vai eikö mutta ite pitää piinailla vaan..Hyvää illanjatkoa kaikille

Kiinnittyminen tapahtuu noin 5-6 pv:n päästä inssistä. Lääkärin kanssa juuri viimeks taas käytiin sitä läpi: hedelmöittyminen tapahtuu parin päivän aikana, sitten munasolulta kestää pari päivää päästä kohtuun ja sitten se vielä pari päivää pyörii siellä ennen ku kiinnittyy...

Hyvin on mennyt tähän asti *koputtaa puuta*. Ei ole ollut mitään sen kummempia tuntemuksia. Toivottavasti viikonlopun aikana ei ala tuhruttamaan, kuten monesti aikaisemmin samoihin aikoihin varsinkin seksin jälkeen. Siitä ollaan jo aikaisemmin tiedetty että " metsään meni" vaikka kuukautisten alkuun on ollut vielä aikaa. Kuukautiset alkavat ensi viikon torstaina jos ovat alkaakseen. Välillä ajatukset karkailevat lasten nimiin ja huomaan taputtelevani alavatsaa. :o) Kaupassa jäin tuijottamaan jonkun vastasyntynyttä tyttövauvaa. Seuraavassa hetkessä taas mietin jo seuraavia lääkkeiden pistelyitä ja ultrassa juoksemista ja sitä että pitää tehdä tunteja sisään ultrareissuja silmällä pitäen. Huoh! Minulla on vieläkin mustelma vatsassa viimeksi pistämästäni puregon-piikistä! Osui komeasti ilmeisesti verisuoneen ja mojova mustelmahan siitä tuli. :o)



Tulin juuri lounaalta. Tarjolla ollut salaatti maistui NIIN hyvältä että kävin hakemassa kaksi kertaa lisää!! Pihvi maistui ihan puulta, mutta salaattia olisin voinut puputtaa kilokaupalla. Suklaatakaan ei ole tehnyt mieli yli viikkoon. Hyvä ennen??? Toivottavasti!!! :o) :o)

(.) ei mitään uutta. Pp 8 on käsillä ja oireita nolla, mitä nyt tuttu menkkoja edeltävä ärtyneisyys ja lyhytpinnaisuus nostelevat päätään. Olen siis täysin vakuuttunut, ettei tärppiä tule tässä(kään) kierrossa enkä jaksa uskoa, että insseillä ylipäätään. Miehelle just eilen valittelin, että ahdistaa jo nyt se pettymys mikä seuraa sillä hetkellä kun huomaa taas vuodon alkaneen. Siis vaikka oon ollut tosi rauhallinen ja piinaton tän inssin jälkeisen ajan ja tiennyt että turha tässä on mitään toiveita elättää, niin silti se pettymys on ihan hirveä ja pari päivää menee niin pohjamudissa että ei mitään rajaa. Viime kierrossahan mulla alkoi tuhruttelu just pp8 ja niinpä sitä nyt tästä eteenpäin on aina vessaan mennessä varautunut siihen, että taas se alkaa (vaikka Lugejen pitäisi kai pitää tuhru poissa, jollen ole ihan väärin ymmärtänyt). Tuo vessareissuihin liittyvä itsetarkkailu on oikeesti tosi stressaavaa ja pahenee vaan mitä pitemmälle päivät etenee.... No, aion jokatapauksessa nautiskella viikonlopun aikana muutamat siiderit ja koitan taas sopeutua ajatukseen lähestyvistä menkoista, ettei se pettymys ois ihan niin valtava tällä kertaa. Mulla tädin pitäis kurvata paikalle normaalin kierron mukaan ens viikon puolivälissä, mutta näihin pariin inssiin onkin mahtunut yks 25 päivän ja yks 36 päivän kierto, että se niistä todennäköisyyksistä :) Mutta nyt lopetan ruikutuksen ja alan töihin.



Mukavaa viikonloppua ja toivotaan että saamme kaikki viettää sen vailla epätoivottua vierasta!



EE

Mulla on EmmaEmilia just samanlaisia tunteita..juuri äskön tuli sellanen olo että menkat alkaa ihan varmaan,en millään usko inssin onnistumiseen (tuskin me ketkään jotka jo kaun tämän lapsettomuuden kanssa kamppailleet..)Mutta pakko se on yrittää ja toivoa, ja kun niitä ihmeitä tapahtuu..mulla siis oma kierto aika tarkka 26-28 kp ja kp26 on sunnuntaina. Eli periaatteessa jos kierto venyy pitkälle ens viikkoon, vois alkaa jännittään..mutta toisaalta jos menkat alkaa niin toivottavasti alkas heti sunnuntaina ettei tarvis jännittää ja pettyä vielä pahemmin..Siis viikon sisällä saa jo tietää onko hoito onnistunut vai ei.apua..pp 8 mulla menossa, valkovuoto jatkuu,palelee ja lämpö just mitattuna 37,1 (norm 36,6) Hyvä ois kuvitella raskausoireiksi mutta hyvin menee kylmyyden piikkiin vaikken kipeenä olekaan..ja varmaan paljastuvat menkkaränkän kiusaamisiksi.Minkälaisia tuntemuksia teillä muilla on ?No,nautitaan kahdesta pyhästä ja pidetään punahilkka vaikka suden vatsassa ;)Ride

PP5 eikä luonnollisestikaan mitään oireita... Ei ole usko hoidon onnistumiseen vieläkään löytynyt, suunnittelen vaan koko ajan seuraavaa hoitoa. Sainkin jo reseptit sitä varten postissa, lääkäri määräsi Menopuria 75IU clomien lisäks. Mutta jos ei nyt onnistu, niin menkat alkaa sitten varmastikin isänpäivänä - tuo isänpäivä ottaa muutenkin koville, kun ei vieläkään mies pääse sitä juhlistamaan isänä ja sit jos siihen vielä menkat päälle, niin huh huh... Ja tietenkin ollaan silloin kylässä juhlimassa omia isiä, niin että paljon nappaa... Mutta siihen on vielä piinaavan pitkä aika ja nyt aion nauttia tästä viikonlopusta! Hyvää viikonloppua myös teille muille!

eli ei paljon toivoa uskalla elätellä aikaisempien pettymysten jälkeen. Toivottavasti nyt edes jollain, ja mieluiten tietysti kaikilla, tapahtuisi se ihme että plussan onnistuisi tästä hoidosta saamaan. Itsellä siis kp 23 ja pp 9 meneillään ja tänään on alkanu rinnat kipeytyyn. Eilen oli selkä kipeänä ja nämä on kaikki niitä tuttuakin tutumpia oireita. Toivoisin vaan, että luget pitäisi kierron jotensakin normaalin rajoissa (siis ei liian lyhyttä mutta ei toisaalta mitään ennätyspitkääkään). Alkusyksystä oli yksi 36 päivän kierto (normaalisti 26-29) ja sekin oli tosi ahdistava, kun tietenkin sitä negaa piti silloin testata mutta menkkoja ei vaan kuulunut.



Ridellä alkaa olla jännät paikat, kun sunnuntai lähestyy :) Turha kai sanoakaan, että peukut on pystyssä että täti eksyisi matkalla eikä löytäiskään perille. Samoin kaikille muille! Koitetaan nyt kuitenkkin viettää oikein mukava ja rentouttava viikonloppu eikä mietitä liikoja näitä asioita (yeah right :))!



EE

Nyt on jotain vialla! Vasta kp 22 menossa ja nyt jo selvää verta!!! Koskaan aikaisemmin kuukautiset eivät ole alkaneet NÄIN aikaisin. Eilen illalla vessareissulla paperiin tuli noro todella hennon vaalenapunaista, joka todella säikäytti, ja tänä aamulla oli sitten jo selvää ruskeaa tuhrua. Nyt sitten jo ihan verta. :o( Normaalisti minulla on hyvin täsmällinen 25-26:n päivän kierto, joten missä vika? Inssi tehtiin kp 12. Onko tällainen normaalia inssin jälkeen että kuukautiskiero sekoaa näin pahasti? Enää ei taida olla mahdollisuuksia ihmeeseen tässä kierrossa... :ó( Toivottavasti te muut ette ole saaneet yhtä epämiellyttävää yllätystä viikonloppuanne pilaamaan...

Olisiko mitenkään mahdollista, että ne ei kuitenkaan vielä olisi menkat?? Joka tapauksessa haleja ja voimia sulle!