Onko monesta meistä elämän mittaiseen sinkkuuteen?
Mietin juuri miten raskasta olla aina yksin ja olla se joka hoitaa kaiken.
Ja mietin että jos se olisi koko elämän tälläistä niin en jaksaisi.
Ja kaiken päälle yksinäisyys.
Kyllä pitäisi olla todella vahva ihminen henkisesti että pystyisi.
Kommentit (20)
En usko että moni pystyisi.
Se tuki ja turva.
Kumppanuus, tehdä valintoja toisen kanssa.
Vastuun jakaminen.
Ihan sosiaalinen hyväksyminen.
Arjen jakaminen.
Että on aina se oma tyyppi siinä.
Kyllä nämä vaikuttaa niin vahvasti ihmisen hyvinvointiin.
Myöhäistä omalla kohdalla, mutta siis voihan se kokemus yhdessäolosta olla sellainen, että ei tulisi mieleenkään enää ryhtyä suhteeseen kenenkään kanssa. Että ymmärrän niitäkin.
No ottaen huomioon että kaikki haluavat parisuhteeseen.
Monesti uudestaan ja uudestaan, niin täytyyhän sen olla jotain sellaista mitä ihmiset haluaa
Vierailija kirjoitti:
En ole muuta ollutkaan joten helposti tämä menee loppuun saakka
Kuinka vanha olet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole muuta ollutkaan joten helposti tämä menee loppuun saakka
Kuinka vanha olet?
31
Kyllähän se tietyllä tapaa ahdistaa ja pelottaa. Varsinkin nyt, kun terveydessä on ongelmia niin toivoisi, että olisi joku pitämässä kädestä kiinni. Mutta näillä korteilla on pakko pelata.
Olen joskus miettinyt, että ehdottaisi jollekin reppanamiehelle jotain kumppanuussuhdetta, jossa oltaisiin toistemme tukena ja turvana.
Olin nuorena aikuisena joutunut olemaan 6 vuotta sinkkuna, kaipuu kumppanuuteen oli kova.. on se raskasta jos koko ajan haluaa mutta ei saa. Ei ihmistä ole luotu yksinäisyyteen.
M46
Itse en aio tavismiehenä koskaan luovuttaa vaikka vaikuttaa tosi huolestuttavasti siltä että kelpaisin vain epäviehättäville naisille.
Miksi ap olet sitä mieltä että pitää olla vahva henkisesti? Ei se ole kaikille mikään valintakysymys, itsellenikään ei ole ja sillä ei ole mitään tekemistä henkisten voimavarojen kanssa. Minä olen päinvastoin henkisesti heikko ihminen, ei se ominaisuus taio minulle parisuhdetta.
Ikisinkku n 41
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap olet sitä mieltä että pitää olla vahva henkisesti? Ei se ole kaikille mikään valintakysymys, itsellenikään ei ole ja sillä ei ole mitään tekemistä henkisten voimavarojen kanssa. Minä olen päinvastoin henkisesti heikko ihminen, ei se ominaisuus taio minulle parisuhdetta.
Ikisinkku n 41
Minusta vaatii (oli se omasta valinnasta tai pakosta - ja pakosta johtuvat sinkkuus varmaan tekee ihmisestä kaikkein vahvimman, kun on kertakaikkiaan pakko) henkistä vahvuutta että jaksaa elää yksin.
Kun pitää aina olla se itse jonka vuoksi nousee edes sängystä ylös, kaikki pitää tehdä yksin, täysin itse vastuussa valinnoistaan, itse itsensä pitää korjata ja tsempata.
Parisuhteeseen voi ns. kadota. Vielä enemmän jos hankkii lapsia.
Ympäristö ei kannusta yksinäisiä, tosin parisuhteissa olevat - joilla jo se kumppani tukena - juhlitaan.
Minusta se vaatii äärimmäistä vahvuutta.
Ap
Ei ole ollut edes vaikeaa. Ruma mies ei ketään rakasta. Luovuin toivosta jo 15 vuotta sitten. En kuulu tähän maailmaan. Pitää olla kaunis ja rohkea, että saa parisuhteita. M37
Kun, näitä ihmisten juttuja lukee, niin ei voi olla kuin tyytyväinen, että saa elää yksin. Paljon raskaampaa olisi elää jonkun kanssa yhdessä.
Kuule, oikeasti se parisuhde on usein yhtä paskaa. Itse nyt yli viisikymppisenä muistelen hyvällä vain yhtä mennyttä suhdetta. Jos nyt saisin valita ja tietäisin kaiken niin en ikinä olisi lähtenyt yhteenkään suhteeseen.
Muistan nuoruudesta tuon pakon, että olisi oltava edes joku. Älä mene ansaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap olet sitä mieltä että pitää olla vahva henkisesti? Ei se ole kaikille mikään valintakysymys, itsellenikään ei ole ja sillä ei ole mitään tekemistä henkisten voimavarojen kanssa. Minä olen päinvastoin henkisesti heikko ihminen, ei se ominaisuus taio minulle parisuhdetta.
Ikisinkku n 41
Minusta vaatii (oli se omasta valinnasta tai pakosta - ja pakosta johtuvat sinkkuus varmaan tekee ihmisestä kaikkein vahvimman, kun on kertakaikkiaan pakko) henkistä vahvuutta että jaksaa elää yksin.
Kun pitää aina olla se itse jonka vuoksi nousee edes sängystä ylös, kaikki pitää tehdä yksin, täysin itse vastuussa valinnoistaan, itse itsensä pitää korjata ja tsempata.
Parisuhteeseen voi ns. kadota. Vielä enemmän jos hankkii lapsia.
Ympäristö ei kannusta yksinäisiä, tosin parisuhteissa olevat - joilla jo se kumppani tukena - juhlitaan.
Minusta se vaatii äärimmäistä vahvuutta.Ap
Anteeksi että jankutan, mutta en vieläkään ymmärrä näkemystäsi. Eihän se nyt muuta ihmistä varsinkaan kun siihen ei kaikki pysty vaikuttamaan. Ei naiset tai miehet ole toista vahvempia vain siksi että on sattunut syntymään siihen sukupuoleen mitä on, tai kehitysmaalainen ei ole vahvempi kuin länsimaalainen yltäkylläisyydessä elävä. Juu, heillä ei ole vaihtoehtoa, mutta silti jotkut heistä kuolevat tauteihin tai nälänhätään, tai jopa väkivallan seurauksena samaan aikaan kun hyvinvointivaltiossa voi olla henkisesti hyvinkin vahva, kun se energia ei mene hengissäpysymiseen.
Olen 40v ja ollut koko ikäni sinkku, uskon että tämä jatkuu näin loppuun asti. En edes kaipaa miestä.
Jos kaikki tai valtaosa kansasta olisi myös sinkkuja niin sitten varmaan voisi.
Hyvinkin.
Mutta kun valtaosa on suhteissa ja pariskunnat hyppää omaan kuoppaansa, voi jäädä todella yksinäiseksi tai tuntea itsensä ulkopuoliseksi.
Itse olin kerran lähes seitsemän vuotta putkeen sinkkuna ja sanoisin että se oli rankkaa.
Ja kyllä kasvatti ja vahvisti minua enemmän kuin mikään muu.
Ja tuttavat jotka hypänneet suhteista toisiin ei selvästikään omista sitä vahvuutta.