Itkettää. :`(
Viime aikoina on kaikkea paskaa (vastoinkäymisiä) tapahtunut.. Nyt ylihuomenna on vielä tenttikin ja stressi purkautuu itkuna... Tuntuu et koko elämä menee niin perseelleen.
Just kun ajattelin et meen selvittään asioita yths:n psykologille, hyvä opiskelukaverini laukoi et psykologilla käyvät ovat mielenterveysongelmaisia.... meni niin maku tästäkin kaverista, luulis aikuisella ihmisellä olevan pikkasen enemmän järkeä päässä :( teki mieli sanoa pari valittua sanaa, mut pidin tuskan sisälläni...aina vaan :(
Kommentit (6)
Perhe-elämä ei tosiaan kukoista, lapset narisee ja ukko katsoo touhua sormien välistä. yritä tässä nyt sitten tenttiin keskittyä!
Tuntuu, et pää on niin täynnä kotiasioita, pelkkiä rutiineja ja lista hoidettavia asioita, että keskittyminen on tosi vaikeaa. Miten muut äidit saa tenttiasiat hoidettua.
olen tässä jo miettinyt, olenko masentunut, sillä olen tehoton, väsynyt ja tunteetkin on mitä on. Eipä jaksais oikein tsempata.
Ap: mene ihmeessä juttelemaan, jos pääset, olen miettinyt itsekin, että vois tehdä hyvää!
Älä tuollaisista ääliöistä välitä, jotkut ne vaan on niin pullossa kasvaneita.
Hae apua, siinä ei ole mitään hävettävää!
että olen niiin yksin kuin vain voi olla.. Sitten nuo vastoinkäymiset mitä on sattunut, en edes halua ajatella..itku tulee ja masennus....
Hiton ääliö se " kaverikin" . Oikein ärsyttää etten saanut sanottua..Olen mm ollut joskus kahdessa pahassa onnettomuudessa ym sattunut ja tapahtunut, papa on ollut luokka 4 eli syövän esiaste...siis mulle on sattunut vaikka mitä :( ja sit tuo pullossa kasvanut lellitty kakara laukoo tuommosta... NYYH.
ap
Tuollaisten tapahtumien jälkeen ei ole ihmekään että ahdistaa. Nyt vaan rohkeasti juttelemaan ammattilaisen kanssa. Voimia!
Olen itse tällä hetkellä todella masentunut oman terveydentilani vuoksi. olen terveydenhoitoalalla ja sain töistä bakteeritulehduksen, joka ei ota parantuakseen. Olen tälläkin hetkelä tehostetussa kotihoidossa, istun kanyyli kädessä kotona, ja odotan tipan laittajia. Hoito on turhaa, ei auta, mutta eivät anna lähetettä keskussairaalaankaan, jossa tämä tauti voitaisiin hoitaa tehokkaasti ja nopeammin. Olen kuukauden ollut sairaslomalla tämän vuoksi, ja haluan entisen elämäni takaisin. En saa tehdä mitään muuta kuin hiippailla hiljakseen kotona, yskäkohtauksista menee pissat housuun, käytän jatkuvasti terveyssiteitä tämän vaivan vuoksi, selkä ja vatsalihakset ovat revähtäneet yskimisestä, mies on muttanut nukkumaan eri huoneeseen, koska ei voi nukkua yskältäni, lapset ovat huolesta sairaita, en saa tehdä kotitöitä, koska se rasittaa sydänlihasta, mies on aivan täynnä tätä tilannetta, samoin työnantajataho, muutamia minun masennukseni takana olevista tekijöistä mainitakseni. En kuole tähän, mutta hoito kestää tippalääkityksen jälkeen vielä puoli vuotta, kontoroleita, lääkärikäyntejä, näytteiden ottoa, yms. En saa tehdä enää mitään, olen invalidi, ja täysin kykenemätön työelämään ja joudun keskeyttämään hyvin jatkuneet AMK opinnot sairauden vuoksi. Kaiken lisäksi hiukset lähtevät tukkoina päästä. Meitä on muitakin, joita itkettää.
Tiedän monia jotka esim avioeron jälkeen käyneet ja auttanut heitä eteenpäin.
Jenkeissä tämä on tavallista ja täällä taas sellainen tyhmä asenne että pitää pärjätä yksin.