suositteletteko montessori-päiävkotia? miksi/miksi ei?

siis

Esikoinen on ollut kaksi vuotta montsassa ja kuopus vuoden. Mitään huonoa sanottavaa ei ole! Haluatko tietää jotain erityistä?

mitä hyviä puolia Montessori-päiväkodissa on?

Sitä on vaikea selittää, se pitäisi itse nähdä miten montessorileikkikoulussa toimitaan :)

Meidän lasten hoitopaikassa on vain 21 lasta. Paikka on todella kodikas ja lapset ovat erittäin innostuneita montessorivälineistöstä. Välineistä tarjoaa kehittävää ja monipuolista tekemistä eri ikäisille lapsille.

Perusajatuksena on, että jokainen lapsi saa oman kehitystasonsa ja mielenkiintosta mukaan tehdä töitä. Mottona on: auta minua tekemään itse.

Lapsi saa hakea kahdenkymmenen palikan rivistä yhden palikan kerrallaan leikkimatolleen, mihin toiset ei saa koskea/astua.

Palikat ovat mitoitettuja, jotka lapsen pitää myös yksi kerrallaan viedä takaisin oikeille paikoilleen.

Lapsia opetetaan koskemattomuuteen, eli toisen leikkiin (niillä puupalikoilla) ei kosketa.



Sairastaana pidin toimintaa jo silloin ja pidän nytkin.

mutta itse en ole oikein lämmennyt, kun tykkään että lapset saavat leikkiä vapaasti mielikuvituksensa mukaan ja kun osallistuvat kodin töihin niin siinä on riittävästi oppimista alle kouluikäisille. Tiedän kokemuksesta, että lapset ovat oppimishaluisia, mutta en tykkää montessoripäiväkodin (ainakin tämä meidän lähinnä oleva) tyylisestä "oppiminen aamupäivään, leikki iltapäivään"-rytmistä.



Tosin meillä on useampi lapsi kotona (leikkiseuraa löytyy siis) ja käyvät myös kerhossa kahtena iltapäivänä viikossa, joten myös isommassa ryhmässä saavat toimia. Musta vaan se lasten luontainen mielikuvitukseen perustuva leikki on sitä, jolle haluan panna painoa.



Tietty, jos meillä sattuisi olemaan "nero-tyyppinen lapsi", voisin ajatella jotain "kehittävämpää" elämäntapaa kuin kotielo.

Se on totta, että lapset opetetaan siihen ettei toisten töihin saa koskea. Mutta samaahan vaaditaan esim. koulussa? Minusta on hienoa, että lapset oppivat antamaan toisilleen työrauhan. Montsassa on myös töitä, joita lapset voivat tehdä yhdessä sekä ihan "normaalia" leikkiä.

Se on myös minusta itsestäänselvää, että lapsi korjaa hommansa leikin jälkeen. Tällä tavalla hekin osallistuvat oman ympäristönsä viihtyisänä pitämiseen.

Lapsi saa hakea kahdenkymmenen palikan rivistä yhden palikan kerrallaan leikkimatolleen, mihin toiset ei saa koskea/astua.

Palikat ovat mitoitettuja, jotka lapsen pitää myös yksi kerrallaan viedä takaisin oikeille paikoilleen.

Lapsia opetetaan koskemattomuuteen, eli toisen leikkiin (niillä puupalikoilla) ei kosketa.

Sairastaana pidin toimintaa jo silloin ja pidän nytkin.

Montessori-välineisiin ei kuulu mitään tavallisia leluja, ei autoja, nukkeja tms. On näitä erilaisia palikoita sun muita joilla leikitään kukin lapsi itsekseen ja tarkasti määrätyin säännöin.

Montessorivälineistöön kuuluu ihan erityisiä välineitä, mutta myös ihan "tavallisia" leikkivälineitä kuten palapelejä, eläinhahmoja, legoja, palikoita, kirjoja, piirrustys/askarteluvälineitä, keittiövälineitä yms.

Meidän montsassa on myös huone, jossa on noita "normaaleja" leluja kuten autoja.

Jos on kiinnostusta niin kannattaa ehdottomasti etsiä netistä tietoa montessoriväleineistöstä. Ne ovat oikeast todella monipuolisia ja motivoivat lapsia opettelemaan uutta.

Montessori-välineisiin ei kuulu mitään tavallisia leluja, ei autoja, nukkeja tms. On näitä erilaisia palikoita sun muita joilla leikitään kukin lapsi itsekseen ja tarkasti määrätyin säännöin.

Lapsi saa hakea kahdenkymmenen palikan rivistä yhden palikan kerrallaan leikkimatolleen, mihin toiset ei saa koskea/astua.

Palikat ovat mitoitettuja, jotka lapsen pitää myös yksi kerrallaan viedä takaisin oikeille paikoilleen.

Lapsia opetetaan koskemattomuuteen, eli toisen leikkiin (niillä puupalikoilla) ei kosketa.

Sairastaana pidin toimintaa jo silloin ja pidän nytkin.

Ilmeisesti joku muu asia oli siellä sairasta? Voisitko kertoa siitä?

muille kiinnostuneille.



"Harjoittelija" et ymmärrä näitä asioita, huomaan. Miksi Sinulle ei kerrottu pääasioita tai miksi et kysynyt?



Kerrot näkemyksesi että lapsi saa hakkea 20 palikan rivistä yhden "palikan" kerrallaan leikkimatolle.



Tarkoitat varmaan vaalean punaista tornia, joka kootaan lattialla maton päällä. Matto on lapsen omaa aluetta, johon kukaan ei saa mennä kysymättä lupaa siinä olevalta. ( Usein lapset tekevät pareittain jotain samalla matolla.)



"Palikat" ovat oikeilta nimiltään kuutioita. Niissä on kuusi sivua, kuten arpakuutiossa.



Vaaleanpunaiseen torniin kuuluu 10 puusta valmistettua eri kokoista kuutiota. Suurin on kooltaan 10x10x10 cm, seurava 9x9x9 cm jne. sentin aina pienempiä jolloin pienin on 1x1x1 cm.





Ohjaaja on ensin tehnyt tämän työn lapsen kanssa, ts. näyttänyt kuinka työ tehdään kolmivaiheopetuksella, mutta sitähän et ilmeisesti nähnyt.



Ohjaaja on näyttänyt lapselle kuinka kuutioita kannetaan. Lapsi tarttuu kuutioon peukalolla, etu- keskisormilla kuution vastakkaisilta puolilta, nimetön ja pikkusormi kuution sivulla. Oikeassa otteessa lapsi saa lihaskokemuksen kautta tietoa kappaleiden keskinäisistä mittasuhteista. Pieni painaa vähemmän kuin isompi...



Matto viedään tarkoituksella hieman kauemmas tornin säilytyspaikasta, koska lapsen käydessä hakemassa kuution yksi kerrallaan saa hän samalla liikuntaa. On liian yksipuolista jos lapsi istuisi tornin vieressä ottaen siitä vaan...Montessori ajatteli liikuntapuoltakin.



Lapset ovat harjoitelleet mattojen välissä kävelyä, eivätkä tallaa mitään kulkiessaan paikasta toiseen, hakevat hyllystä työn, vievät takaisin jne.



Lapsi hakee yhden kuution matolleen, sen pienimmän joka on valmiin tornin ylimmäinen ja asettaa odottamaan, sitten haetaan seuraava valmiista tornista ja tuodaan matolle, ei edellisen päälle vielä.



Kun kaikki kuutiot ovat matolla satunnaisessa järjestyksessä, alkaa lapsi hahmottamaan kuinka saa tornista taas korkean, mistä kuutiosta kannattaa aloittaa.



Lapsi vertaa sentin erolla olevia palikoita vaikka laittamalla päällekkäin tai vierekkäin ja aloittaa suurimmasta. Sen jälkeen lapsi katsoo jäljellä olevista mikä niistä on suurin ja laittaa sen ensimmäisen päälle. Seuraavaksi taas jäljellä olevista - mikä nyt on suurin, jne. kunnes pienin tulee viimeiseksi.



Tornissa on 10 kuutiota mutta ovatko oikeassa järjestyksessä, suurimmasta pienimpään?



Montessori kehitti ns. itseohjautuvia välineitä jolloin lapsi voi itse tarkistaa onko työ mennyt oikein.



Vaaleanpunaisessa tornissa ohjaaja näytti lapselle ensimmäisellä kerralla kuinka aina seuraava kuutio laitetaan edellisen keskelle, ohjaaja laittaa kuution rauhallisesti eikä juurikaa kolinaa kuulu...



Mutta kun pitäisi saada tietää onko työ oikein, lapsi laittaa jokaisen kuution yhden sivun samaan kohtaan, jolloin etureunassa on jokaisen kuution kohdalla 1cm:n rako, paitsi siinä pienimmässä joka on ylin.



Lapsi ottaa pienimmän kuution, 1x1x1cm, ja liuttaa sitä rakoa pitkin, tunnustelee onko tasan, jolloin työ on oikein. Sitten seuraavan kuution kohdalla taas, meneekö pienin kuutio just ja just tyhjään paikkaan jolloin sormella voi koittaa raon täyttyvän jne. Jos pienin kuutio ei mahdu tai jää väljää, työ ei ole oikein tehty, lapsi voi aloittaa alusta...



Kuuutiot voi samalla lailla laittaa pituusjärjestykseen matolle suuremmasta pienimpään tai pienimmästä suurimpaan. Myös yhdistettynä ruskeisiin portaisiin lapsi huomaa jotain kivaa...



Työ valmistaa lasta matemataattiseen työskentelyyn, vaikka lapsi ei sitä varsinaisesti vielä itse tiedosta...



Olen kirjoittanut kymmeniä sivuja Suomi24 keskusteluun -Äidit ja isät/päiväkoti. Eräs äiti kyseli Montessori-päiväkodista, oli laittamassa lastaan päivähoitoon. Kerroin muutamalla eri nimimerkillä, muita ei keskusteluun tullut. Kirjoituksissani on paljon tietoa oman työympäristöni ja koulutukseni turvin.



Käyn "nostamassa" jos joku haluaa lukea. Kerron siellä montessoriympäristöstä sekä välineisiin, pedagogiikkaan jne. kuuluvaa.



Leluja on esim. ulkoilussa sekä erillisessä huoneessa jossa voi leikkiä. Montessorivälineitä ja leluja ei pidetä samassa ns. valmistellussa ympäristössä.



Joidenkin, kuten "harjoittelijan" mielestä jotkut asiat voivat tuntua oudoilta kun ei tiedä asasta tarpeeksi. Kuitenkin kaikkiin "ihmeisiin" on järkevä selitys, -yleensä lapsen kannalta hyvää.

vain muutaman tunnin päivästä. Loppuaikana lapset saavat leikkiä päiväkodin muissa tiloissa ihan tavallisilla leluilla ja pihalla mielikuvituksensa mukaan.



Minusta Montessori-leikkikoulu on hyvää valmennusta kohti tavallista koulua (tai Montessorikoulua); pienestä pitäen lapsi oppii että on tietty aika & paikka jossa toimitaan sen paikan sääntöjen ja tapojen mukaan ja että hiljaakin voi leikkiä.

paremmin selvää Montessori-menetelmästä harjoittelusi aikana. Ymmärrys jäi kyllä nyt puolitiehen.

Lapsi saa hakea kahdenkymmenen palikan rivistä yhden palikan kerrallaan leikkimatolleen, mihin toiset ei saa koskea/astua.

Palikat ovat mitoitettuja, jotka lapsen pitää myös yksi kerrallaan viedä takaisin oikeille paikoilleen.

Lapsia opetetaan koskemattomuuteen, eli toisen leikkiin (niillä puupalikoilla) ei kosketa.

Sairastaana pidin toimintaa jo silloin ja pidän nytkin.

montessoriopetuksesta, muutama tunti aamupäivisin.



Lapselle näyteään esim. välineiden avulla mitä lapsi voi tehdä opien samalla ilman että varsinaisesti opetettaisiin.



Se mitä ohjaaja ottaa lapsen kanssa "opeteltavaksi" riippuu lapsesta. Ohjaaja tarkkailee lapsia ja huomioi mistä lapsi on kiinnostunut.



Lapsilla on ns. herkkyyskaudet, jonka aikana lapsella on vastaanottavainen mieli. Silloin oppiminen on helpompaa, kuin jos esim. lapselle aletaan opettaa kirjaimia vaikkei hän ole yhtään kiinnostunut niistä.



Montessori-päiväkodissa lapset ottavat aamupäivällä sellaisia töitä, joita on näytetty kuinka tehdään.



Uusia asioita edetään asteittain esim. kun lapsi on löytänyt parit perusväreistä, otetaan esille muutama uusi väri jo "opittujen" lisäksi.



Ohjaaja huomaa lapsen kiinnostuksen ja tarjoaa mahdollisuuksia työtä tehden jolloin konkreettisesti tekemällä oppii, mm. lihasmuistin avulla.



Joissakin paikoissa on vapaata leikkiä iltapäivällä mutta lapsi saa myös olla valmistellussa ympäristössä montessorivälineiden parissa.

alle kouluikäisen asioista.

Mutta ei ollut kiinni pedagogiikasta sinänsä, vaan siitä että vaadin heidän mielestään vääriä asioita. Esimerkiksi, että karkkia ei olisi usein ja että kuria pidettäisiin. Siellä jotkut lapset kiroilivat ja kiusasivat muita, hoitajien puuttumatta. Ulkoiltiin mielestäni liian vähän.

Kyse oli enemmänkin siitä, että paikka oli yksityinen ja sillä haettiin voittoa, ei lasten hyvinvointia.

vaan asiantuntijalle. Hieno selityshän sinulla oli, mutta kuulostaa ihan sairaalle. En muuttanut käsitystäni laisinkaan, että kyseessä on kuin omituinen kultti. Erityisesti eurytmiikka on monen steinerilaisen mielestä ihan dadaa...

ei montessori ole steiner. steinerissahan sitä eukkaa on.

montessorileikkikoulut eivät tavoittele voittoa ollenkaan, vaan kaikki kuukausimaksut menevät koulujen toimintaan.

Ihmiset levittelee ihmeellistä huuhaata pitkin nettiä tietämättä itse asioista yhtään mitään.



Ystäväni on töissä montessoripäiväkodissa ja viihtyy todella hyvin! Oli ennen 15 vuotta normaalissa päiväkodissa ja lopetti, koska "meininki on mennyt ihan hulluksi" hänen sanojensa mukaan. Lapset ovat sivuosassa jos puhutaan hvyinvoinnista ja laadusta ei kuulemma voida enää edes puhua.



Steineristä ja eurytmiasta sen verran, että miksi tanssi olisi vaarallista ja pahaksi lapselle?



Ote Wikipediasta:



Eurytmiassa tarkastellaan äänteitä ja säveliä ja ilmaistaan niitä liikkeen muodossa. Jokaiselle äänteelle ja sävelelle, intervallille ym. on oma liikkeensä eli muotonsa. Eurytmiaa tehdään joko puheeseen, esimerkiksi runonlausuntaan tai soitinmusiikkiin. Koreografiat voivat olla erittäin monimutkaisia ja liikeratoja soolona tai monen henkilön ryhmässä.



Taiteellisessa eurytmiassa voidaan toteuttaa muun muassa kokonaisia sinfonioita eurytmisesti liikkuen. Esityksissä värikkäät puvut täydentävät liikkeen ilmaisuvoimaa.



Tässä vielä pätkä, jolla Eurytmiaa.

Leikkiä, ulkoilua, ruokailu, lepohetki, välipala ja montessorityöt. sellainen on poikani päivä montsassa. Työt eivät ole minusta ´töitä´, vaan itse saa valita mitä tekee ja tehtävien joukossa on esim palapelejä ja legoja, kirjain-, numero-, valtioiden pääkaupunki tai lippupelejä. Usein myös leipomista ja askartelua ja jumppahetkiä. Ihan normaalitoimintaa, mutta työaikana pitää keskittyä omaan hommaansa eikä häiritä muita. Leikkiaikana sitten sosiaalisempaa muiden kanssa oloa. Minua haittaa lähinnä vain lyhyt aukioloaika 8,5h, en kunnolla ehdi käydä töissä ja se ettei aamupalaa ole, vaan se syödään kotona.