Lue keskustelun säännöt.
Muita hyvätuloisia jotka elää aika pihisti? Lapsena oppinut tiettyihin juttuihin
07.08.2022 |
Tein juuri tosi ison uunivuoallisen kaalilaatikkoa, koska kaali, porkkanat ja sipuli on kaikki n. euron kilo tällä hetkellä. Punalapullinen 700g jauheliha.
Pakkasessa on kasvispiirakkaa ja näillä ensin viikon ruokani maksaa noin 0,9 e annos, toki sitten leipää ja hedelmiä ja täysjyväpuuroa menee.
Puistokirpparilta löysin hyvän pitkän villakangastakin talveksi, 8 euroa.
Ostan 5 litran käsisaippuatonkkia muutamalla eurolla ja täytän niitä vessan ja kylppärin pulloihin.
Katson kaikkien kauppojen ruokatarjoukset aina viikon alussa ja töistä kotiin matkalla on lidl, prisma, ässä, cittari, k-market. Käyn vaikka jokaisessa ja kurkkaan aina lapputuotteet. Teen isoja määriä ja pakastan.
Poimin ja säilön marjat.
Kommentit (20)
Vierailija kirjoitti:
Olen varakas. Elän silti todella taloudellisesti ja ympäristöystävällisesti. En tuhlaa ja osstele turhia asioita. Inhoan sellaista elämää, missä koko ajan ostetaan uutta ja kaikki on vaan kertakäyttökamaa.
Tunnen samoin. Ja ruokakin tuntuu merkityksellisemmältä kun sen suunnittelee ja tekee itse. Ja en saa sen suurempaa mielihyvää kaupan takista kuin kirpputorin, mutta rahaa voi mennä satoja euroja enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä! En omista autoa, lapsia tai lemmikkejä. En matkustele tai käytä päihteitä. Suuren osan ruuista haen leipäjonosta.
Vierailija kirjoitti:
Minä! En omista autoa, lapsia tai lemmikkejä. En matkustele tai käytä päihteitä. Suuren osan ruuista haen leipäjonosta.
Älä hae jos sinulla olisi rahaa ostaa, ei ole oikein tuo :(
ap.
Auto on, käteisellä ostettu alle 5000, halvat vakuutukset ja pieni halpa rengaskoko. Ei suurempia häikkiä n5 vuoteen. Ekan uuden telkkarin ostin vuosi sitten. Se oli 400 euroa.
Huonekalut ym torilta ja kirppareilta.
ap
Vihaan olla pihi. Läheiset ovat suuttuneet mulle siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vihaan olla pihi. Läheiset ovat suuttuneet mulle siitä.
Yritän itsekin olla viemättä sitä ihan yli. Mieluusti tarjoan ystävälle juoman ravintolassa ja liityn seuraan ravintolaan - yritän muistuttaa itseäni että arjen piheys tukee sitä että voi sitten nauttia erilaisista asioista vähän vapaammin.
Olen ostanut aina saippuat kanistereina. Kuka noita jaksaa kantaa pikkupurkeissa jatkuvasti kaupasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun isä. On eläkkeellä, mutta eläke on ihan mukava. Ajelee vanhoilla autoilla ja syö kaalisoppaa. Käyttää kaikki vaatteensa puhki ja pistää ne sitten räteiksi. Toki purjevene, hevosia ja mökki löytyy.
Olkaa varuillaan ton pihiyden kanssa. Itsellä alkoi mennä yli se , että suututin läheisetkin sillä. Ei piheys ole mitenkään normaalia niinkuin törsäilykään. Itse olen ollut niin pihi että kuljin rikkinäisillä kengillä vaikka olisi varaa ollut ostaa kengät. Ja sitten kun muutin, kotini on tyhjä melko kauan koska en raaskinut "tuhlata" huonekaluihin. Kyllä siinä oli vierailla miettimästä kun ei ollut edes paikkaa laittaa istumaan. :D ja sitten kehittyi pakkomielle, kun jotain piti sitten ostaa, käydä kaikki kaupat ja nettikaupat läpi, MISTÄ LÖYTYY SE KAIKISTA HALVIN. Se oli (on..) äärimmäisen uuvuttavaa ja stressaavaa pidemmän päälle. Joo, meni vähän aiheen ohi, mutta kunhan halusin purkautua. Olen koittanut päästä tästä eroon viime aikoina.. Jos jotain tarvitsen, niin ostan sen, vaikka maksaisikin jonkun verran. Ja saan myös käyttää rahaa asioihin joista nautin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yritin rehellisesti lukea ap:n aloituksesta, että mitä siinä olisi pihisti elämistä - minun mielestäni oli ihan tavallista arkea. Tuossa on meinaan suunnattomast vielä pihistämisen varaa: kaalilaatikkoon soijarouhetta. On halvempaa kuin punalaputettu jauheliha.
Kun uunin lämmityksen maksaa, niin samalla olisi leiponut parin viikon leivät, paistanut uunipuuron, nokkos/maitohorsmapannukakun jne.
Hedelmiä? Ei todellakaan nyt, kun on metsissä ilmaisia mustikoita.
Toivottavasti leipä ja kasvispiirakka ovat tosiaan itse tehtyjä sarjatuotantona.
Jos on ennestään mikä rahansa talvitakki, niin 8euroa takista on liikaa.
Osalle normaali elämä on ihan vierasta, usein juuri käyhimmät tuhlaa tyhmimmin. Juuresten käyttö on normaalia elämää, ei pihistelyä. Ne päivittäin eineksiä syövät on paitsi köyhiä, myös lihavia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsuuteen kotini oli rutiköyhä. Silloin säästettiin joka asiassa. Meidät kuitenkin koulutettiin, ja rahaa säästettiin lukukausimaksuihin koko vuosi. Nyt olen hyvissä varoissa, mutta elän edelleen todella pihisti. Nyt olisi varaa matkustella ja ostella kalliita juttuja. Elän samantasoista taloudellista elämää kuin toimeentulotuella elävät. Minusta tämä on oikein .
Vierailija kirjoitti:
Yritin rehellisesti lukea ap:n aloituksesta, että mitä siinä olisi pihisti elämistä - minun mielestäni oli ihan tavallista arkea. Tuossa on meinaan suunnattomast vielä pihistämisen varaa: kaalilaatikkoon soijarouhetta. On halvempaa kuin punalaputettu jauheliha.
Kun uunin lämmityksen maksaa, niin samalla olisi leiponut parin viikon leivät, paistanut uunipuuron, nokkos/maitohorsmapannukakun jne.
Hedelmiä? Ei todellakaan nyt, kun on metsissä ilmaisia mustikoita.
Toivottavasti leipä ja kasvispiirakka ovat tosiaan itse tehtyjä sarjatuotantona."Metsässä ilmaisia mustikoiya" Missä metsässä, täällä ei ole kuin noita koirankusetuspöpelikköjä. Kaik metsät hakattu tornitalojen alta pois!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noissa ap:n jutuissa äkkisellään mitään ihmeellistä ole. Välillä syö kaalilaatikkoa niin toisella viikolla voi ostaa kotimaista villiä kuhaa.
Me on pihistelty asumisessa, 250e kaikki pakolliset asumiskulut kuukaudessa. Ei paljoa työttömyys velattomassa kodissa pelota. Toisaalta tällä hetkellä on myös kakkosasunto. Mutta kuukauden pakolliset menot on silti alle puolet tuloista.
p i h i kirjoitti:
... kuljin rikkinäisillä kengillä vaikka olisi varaa ollut ostaa kengät.
Käytän myös rikkinäisiä kenkiä, kun ei nykyään enää saa sopivanmallisia oikeaa kokoa uusina.
Vierailija kirjoitti:
Yritin rehellisesti lukea ap:n aloituksesta, että mitä siinä olisi pihisti elämistä - minun mielestäni oli ihan tavallista arkea. Tuossa on meinaan suunnattomast vielä pihistämisen varaa: kaalilaatikkoon soijarouhetta. On halvempaa kuin punalaputettu jauheliha.
Kun uunin lämmityksen maksaa, niin samalla olisi leiponut parin viikon leivät, paistanut uunipuuron, nokkos/maitohorsmapannukakun jne.
Hedelmiä? Ei todellakaan nyt, kun on metsissä ilmaisia mustikoita.
Toivottavasti leipä ja kasvispiirakka ovat tosiaan itse tehtyjä sarjatuotantona.
Jos on ennestään mikä rahansa talvitakki, niin 8euroa takista on liikaa.
Minulla on mustikoita niin että korvista pursuaa :D sanoin pihi, en asketismi. Syön satokausituotteita, nyt esim persikoita saa halvalla siihen mustikoiden rinnalle, lisäksi n. kerran viikossa ostan hyvikkilaatikon, eli niitä lidl/s-ryhmän 2 e hevilaatikoita joissa kiloittain tavaraa.
Piirakat ja leivät olen tehnyt itse sarjatuotantona, vaikka ei minun sinulle mitään tarvitse todistella... Ostin jauhoja ym. kuivatarvikkeita helmi-maaliskuussa varastoon kasoittain, kun hinnat eivät olleet vielä nousseet mutta tiesin nousevan. Saman tein jo viime syksynä kahvin kanssa, kallein ostamani kahvipaketti on 3,90, vaikka juomani laadut ovat nyt 6 euron luokkaa.
Me elimme pihisti ennen. Piheyden ansiosta pystyimme säästämään (ja sijoittamaan) niin paljon, että oli varaa ok-taloon Espoossa.
Nykyään ei olla enää pihejä, vaan esim lasten harrastuksiin laitetaan surutta paljon rahaa.
Samoin vaatteet nyt isommille lapsille hankitaan kaikki uutena.
Tosin auto on 1900-luvulta. Säästämme edelleen ns. suurissa hankinnoissa. Pieniin meillä on hyvin varas.
Vierailija kirjoitti:
Minä! En omista autoa, lapsia tai lemmikkejä. En matkustele tai käytä päihteitä. Suuren osan ruuista haen leipäjonosta.
Tämä on törkeää toimintaa. Kuin menisi leikkikentälle ja varastaisi eväät ja karkit lapsilta.
Häpeä!
Köyhästä duunariperheestä, itsellä köyhä duunariperhe, yksinhuoltajuutta 3v, sitten vuosia pienituloinen perhe ja nyt kun lapset ovat aikuisia olemme hyvätuloisia (ts mies on, minä jouduin tk eläkkeelle vuosi sitten).
En oikein osaa vieläkään 60+ ikäisenä ostaa jotain vertailematta hintoja. Vuosi sitten ostin 2 kengät ja kuopus kertoi isälleen etten yhtään vilkaissut hintaa enkä hätkähtänyt kassallakaan kun yhteishinta oli melkein 150€. Hänestä se oli ennenkuulumatonta koska en ikinä tee niin.
Kaikki ruoka tehdään itse (jo maun ja laadunkin takia), kasvatan pihalla kasviksia ja yrttejä talven varalle ja lisäksi säilön paljon marjoja. Emme ole täysin omavaraisia kasvisten suhteen mutta varmaan 50% säästö.
Kotimaista kalaa emme osta koskaan, koen ettei hinta-laatusuhde kohtaa mitenkään. 38€ kuhasta on ihan sairas hinta! Sitä kun pitää olla tuplasti enemmän kuin lihaa että pitää nälkää. En myöskään pidä kotimaista lihaa niin laadukkaana että olisin valmis maksamaan tuplahintaa muuhun nähden, ostan sitä mikä on tarjouksessa.
Meilläkin on tänään kaalilaatikkoa:) Ja lounaaksi panzanellaa omista tomaateista ja basilikasta. Kuivaa leipääkin salaattiin löytyy kaapista, en heitä mitään pois.
Olen varakas. Elän silti todella taloudellisesti ja ympäristöystävällisesti. En tuhlaa ja osstele turhia asioita. Inhoan sellaista elämää, missä koko ajan ostetaan uutta ja kaikki on vaan kertakäyttökamaa.