Paha paniikkihäiriö. Mikään ei auta.
En tiedä enää mitä teen, läheiset eivät ymmärrä ja koen olevani vain taakka. Tilanne pahenee ja menee parempaan suuntaan kausittain, yleensä todella hyvän kauden jälkeen tulee paha pudotus.
Yleensähän paniikkihäiriö alkaa aikuisuudessä mutta minulla tämä on ollut olemassa ihan lapsuudesta asti; silloin ei vain tajuttu mistä kiikastaa ja minua pidettiin vain dramaattisena. Nukkuminen on vaikeaa kun heräilee jatkuvalla syötöllä kylmässä hiessä, aivan kauhun partaalla.
En jaksa.
Kommentit (32)
Yritä kestää. Hae apua uudestaan ja uudestaan, kunnes tilanne kääntyy paremmaksi. Voimia sinulle.
Pyydä Jeesusta auttamaan. Itse paranin sillä tavalla pikkuhiljaa. Nyt olen ollut jo vuosia terve.
Ravintohiiva kuulemma auttaa paniikkihäiriöön ja ahdistukseen. Ei haittaa kokeilla, ei ole kallistakaan.
Helpottunut kirjoitti:
Pyydä Jeesusta auttamaan. Itse paranin sillä tavalla pikkuhiljaa. Nyt olen ollut jo vuosia terve.
En halua veetuilla mutta miksi aina Jeesukselta pitää erikseen kaikki pyytää, kun eikö se jo muutenkin tiedä mikä on viturallaan? Tuntuu että Jeesuksellenne ja Jumalallenne pitää aina erikseen juurta jaksaen selittää kaikki ennen kuin menee perille.
Ap, en osaa auttaa sinua, mutta toivon sinulle kaikkea hyvää.
Vierailija kirjoitti:
Oletko saanut kunnon lääkkeitä siihen? Mulle tuli teini-ikäisenä ja jatkui jonnekin lähemmäs 30-vuotiaaksi asti. Bentsojen avulla selvisin kuitenkin opinnoista ja muusta normaalista elämästä läpi, ja lopulta vaiva poistui itsekseen.
En ole saanut. Tai no, söin venlafaxiinia jonkin aikaa mutta sama ahdistus ja ajatusten pyöriminen oli mukana ilman tunteita. Paniikkikohtaukset jäi mutta niiden poissaolo jätti liikaa tilaa muille ajatuksille, varsinkaan kun en pääse terapiaan käsittelemään mistä kiikastaa. Sain myös hirveät näköhäiriöt lääkeen aloituksesta, yhtään hämärämmässä tilassa näkökenttääni tuli vaaleita väreitä. En voinut pyöräillä hämärässä tuon takia ja pystyn käymään kaupassa vain illalla, eli tuo haittasi paljon. Ap
Kyllä tuolle pitää löytää ensin se perussyy, paniikkihäiriö juontaa jostain. Mene lääkäriin ja jos haluat lääkkeet niin pyydä. Mutta lääkkeet ei auta siihen mistä paniikki johtuu. Keskusteluavusta on tosi paljon hyötyä, pyydä myös sitä.
Itselläni on ollut myös aikoinaan paniikkikohtauksia, kamaliakin, mutta selvisin niistä oppimalla tietyt kuviot mitä tehdä ja miten toimia kun kohtaus uhkaa. Samaten kävin psykologilla keskustelemassa, selvisi paljon asioita ja työstin menneisyyttä, pikkuhiljaa elämä selkiintyi ja kohtaukset vähenivät ja lopulta katosivat. Toki elämäntilanne vaikuttaa paljon, onko sinulla stressiä, huolia paljon?
Tsemppiä ja kaikkea hyvää toivotan, usko pois että selviät vaikka se ei kädenkäänteessä käykään.
Mulla on viimeiset pari vuotta ollut paniikkikohtauksia ja nolointa et sain niitä työpaikallakin. Vaihoin työpaikkaa, mut kohtauksia tulee heti kun on töissä vähän "rankempaa", joita normaalit kestää mut mä en :(
Halusin kertoo että et oo ainoo
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko saanut kunnon lääkkeitä siihen? Mulle tuli teini-ikäisenä ja jatkui jonnekin lähemmäs 30-vuotiaaksi asti. Bentsojen avulla selvisin kuitenkin opinnoista ja muusta normaalista elämästä läpi, ja lopulta vaiva poistui itsekseen.
En ole saanut. Tai no, söin venlafaxiinia jonkin aikaa mutta sama ahdistus ja ajatusten pyöriminen oli mukana ilman tunteita. Paniikkikohtaukset jäi mutta niiden poissaolo jätti liikaa tilaa muille ajatuksille, varsinkaan kun en pääse terapiaan käsittelemään mistä kiikastaa. Sain myös hirveät näköhäiriöt lääkeen aloituksesta, yhtään hämärämmässä tilassa näkökenttääni tuli vaaleita väreitä. En voinut pyöräillä hämärässä tuon takia ja pystyn käymään kaupassa vain illalla, eli tuo haittasi paljon. Ap
Ei nuo masennuslääkkeet yleensä auta mitään paniikkihäiriöön. Beetasalpaajat auttaa osalla, bentsot sitten käytännössä kaikilla. Eli etsi vielä apua, kyllä sitä on saatavilla.
Mulla se jäi iän myötä itsestään pois, sain tosin kunnon rauhoittaviakin silloin, että ei ihan tarvinnut linnoittautua kotiin. Todella veemäinen vaiva kyllä ja rajoitti elämää kauheasti. Toivottavasti saat siihen apua. Vältä kofeiinia ja alkoholia.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tuolle pitää löytää ensin se perussyy, paniikkihäiriö juontaa jostain. Mene lääkäriin ja jos haluat lääkkeet niin pyydä. Mutta lääkkeet ei auta siihen mistä paniikki johtuu. Keskusteluavusta on tosi paljon hyötyä, pyydä myös sitä.
Itselläni on ollut myös aikoinaan paniikkikohtauksia, kamaliakin, mutta selvisin niistä oppimalla tietyt kuviot mitä tehdä ja miten toimia kun kohtaus uhkaa. Samaten kävin psykologilla keskustelemassa, selvisi paljon asioita ja työstin menneisyyttä, pikkuhiljaa elämä selkiintyi ja kohtaukset vähenivät ja lopulta katosivat. Toki elämäntilanne vaikuttaa paljon, onko sinulla stressiä, huolia paljon?
Tsemppiä ja kaikkea hyvää toivotan, usko pois että selviät vaikka se ei kädenkäänteessä käykään.
Ei mullla ainakaan ollut mitään syytä, vaiva tuli ilman syytä ja meni ohi ajallaan itsestään. Aivokemian sekoilua vaan.
Olisi kivaa saada selville jos tällä oikeasti on juurisyy, mutta tämä on tosiaan ollut mukana jossain muodossa jo ihan lapsesta asti. Siis ihan pienestä. Ahdistuin herkästi ja vedin pienimmästäkin asiasta ihan ylikierroksille. Eli samaa kuin nykyään. Alkoholia en juo, siitä tulee vaan niitä paniikkikohtauksia ja pahaa oloa. Kahvia kylläkin, useimmiten kofeiinitonta.
Onko monikin saanut ns. elämän takaisin beetasalpaajien tai bentsojen avulla? Pelkään itse sivuvaikutuksia, tuntuu että aivoni ovat jo luonnostaan niin tuhannen solmussa että en haluaisi sekoittaa niitä enää yhtään enempää. Ap
Helpottunut kirjoitti:
Pyydä Jeesusta auttamaan. Itse paranin sillä tavalla pikkuhiljaa. Nyt olen ollut jo vuosia terve.
Sama. Kiitos Jeesus
Muista yhdestoista käsky: Elä hötkkyile.
Jos on kovin taipuvainen ahdistumaan niin en tiedä tarviiko olla mitään sen kummempaa juurisyytä. On varmaan aika perinnöllistä tuo taipumus. Olen aina ollut tosi herkkä ja hieman ujo. Helposti myös pelkään "pahinta" ja hätäännyn. Yksi lapsistani on hyvin paljon samanlainen. Ollut ihan pienestä saakka. Kaksi muuta ei. Eli olen ajatellut, että kyllä varmaan geenit vähän vaikuttaa.
Voisiko toinen lääke auttaa? Venlafaxiini aiheuttaa paljon sivuoireita minulle, mutta esim.paroksetiini ei niin.
Mikä nuo paniikkikohtaukset laukaisee?
Escitalopram actavis ja stressaavat asiat elämästä pois, lepoa paljon ja sain kokonaan pois aivan kaikki paniikkikohtaukset. Voikia sinulle!
Stressi, vaatimukset, muiden arvostelu.
Millä perusteella MIKÄÄN ei auta? Tasan yhtä lääkettä olet kokeillut ja sekin on pääasiassa masennuksen hoitoon.
Oletko saanut kunnon lääkkeitä siihen? Mulle tuli teini-ikäisenä ja jatkui jonnekin lähemmäs 30-vuotiaaksi asti. Bentsojen avulla selvisin kuitenkin opinnoista ja muusta normaalista elämästä läpi, ja lopulta vaiva poistui itsekseen.