Mihin muuttaisin? Vaikea valita.
Lusikat meni jakoon ja nyt olisi aika tehdä päätös että mitä seuraavaksi. Teen oman alani keikkatöitä, kavereita ei ole eli ei mitään syytä tai halua jäädä nykyiseen kaupunkiin. Terveydellisistä syistä ammatinvaihto on pian ajankohtainen. Ikää mulla alkaa olemaan jo sen verran että haluaisin pysyvän paikan mihin asettua.
Ensimmäinen vaihtoehto on muuttaa nyt takaisin tuttuun ja kivaan kaupunkiin jossa olen suurimman osan aikuisiästäni asunut. Sieltä etsiä joku edes hieman mielenkiintoinen opiskelupaikka ja jäädä sinne. Opiskelupaikkaa miettiessä löytyy kyllä oman alani keikkoja.
Toinen vaihtoehto on muuttaa nykyisen kaupungin sisällä, jatkaa töitä ja hakea keväällä kouluun kauas vieraalle paikkakunnalle. Koulu alkaisi vuoden päästä ja muutto sinne vasta silloin koska oman alan töitä siellä ei oikein ole. Tämä koulu on ainoa syy muuttaa sinne ja täysin varma työllistyminen samassa kaupungissa.
Ensimmäisen vaihtoehdon "kotikaupungissa" ei tämän alan paikkoja ole, työmatka kestäisi yli tunnin. Vaihtoehto ei myöskään ole muuttaa vuodeksi kotikaupunkiin ja sieltä vaihtoehtoon kaksi. En jaksa kaupunkien välistä seilaamista, olen tehnyt sitä aivan riittämiin.
Tietenkin teen itse päätökseni mutta olisi kiva kuulla näkökulmia ja ajatuksia. Mulla ei ole ketään elämässä kenelle näitä pohtia. Ja saada eron tilalle jotain kivaa ajateltavaa.
Kommentit (4)
Muuttaisin vanhaan kotikaupunkiin, jos sinulla tulee siellä hyvä fiilis ja kotiin palaamisen tunne. Tarvitset nyt kaiken hyvän energian.
Muuttaisin pois Suomesta. Uusi alku.
Antaisin itselleni aikaa, muuttaisin saman kaupungin sisällä, ja kuulostelisin, miten jatkaa elämää. Toisen paikkakunnan koulutusta ei kannata unohtaa, mutta sinne voi hakea sieltä missä on, ja muuttaa, jos ja kun tulee valituksi. Entiselle kotipaikkakunnalle muutossa saattaa olla ajatusharha, itse siihen ainakin lankesin, moni vanha hyvä asia onkin muuttunut, eikä ole enää samoin kuin mielikuvissa. Toki puolensa siinäkin, että on ison elämänmuutoksen jälkeen paikassa, joka on tuttu, turvallinen. Suinpäin ryntäämällä yleensä ajaa itsensä vain uusiin hankaluuksiin, tämä ihan omaa kokemusta.
Kannustusyläpeukku vasta eronneelle.