Lue keskustelun säännöt.
Pitäisi lähteä opiskelemaan uutta alaa, mutta vain "humanistihömppä" kiinnostaa
19.07.2022 |
Mitä tässä oikein opiskelisi, kun eniten kiinnostaa kaikenlainen "hömppä" ja ei-työllistävä? Kuten taidehistoria, kuvataiteet, kulttuurien tutkimus, folkloristiikka... Tarkoituksena olisi kuitenkin saada myös töitä, ja tutkijaksi en halua. Lähinnä yliopisto siis harkinnassa. Tekniset alat eivät ole vaihtoehto.
En haluaisi joutua enää työhön, jota inhoan, mutta työttömyyskään ei houkuttele. Onpa hankalaa.
Kommentit (15)
Itse en ole humanistina ollut koskaan työtön tai pätkätöissä. Aina vakkarityösuhde asiantuntijahommissa. Rohkeasti vaan. Ei opintojen sisällön kuulu olla jotain työelämään vietävää konkretiaa, vaan työelämässä arvostetaan humanistien kykyä käsitellä ja ymmärtää kompleksista maailmaa, hakea tietoa, viestiä selkeästi jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mene opiskelemaan sitä toiseksi kiinnostavinta alaa, mikä työllistää.
Ja hömpät sitten harrastuksena.
t. huuhaamaisteri
Vierailija kirjoitti:
Itse en ole humanistina ollut koskaan työtön tai pätkätöissä. Aina vakkarityösuhde asiantuntijahommissa. Rohkeasti vaan. Ei opintojen sisällön kuulu olla jotain työelämään vietävää konkretiaa, vaan työelämässä arvostetaan humanistien kykyä käsitellä ja ymmärtää kompleksista maailmaa, hakea tietoa, viestiä selkeästi jne.
Lienet ulkomailla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en ole humanistina ollut koskaan työtön tai pätkätöissä. Aina vakkarityösuhde asiantuntijahommissa. Rohkeasti vaan. Ei opintojen sisällön kuulu olla jotain työelämään vietävää konkretiaa, vaan työelämässä arvostetaan humanistien kykyä käsitellä ja ymmärtää kompleksista maailmaa, hakea tietoa, viestiä selkeästi jne.
Lienet ulkomailla.
Kaikki työpaikkani ovat olleet suomalaisia. Tällä hetkellä olen eräässä Suomen isoimmista pörssiyrityksistä.
Vierailija kirjoitti:
Itse en ole humanistina ollut koskaan työtön tai pätkätöissä. Aina vakkarityösuhde asiantuntijahommissa. Rohkeasti vaan. Ei opintojen sisällön kuulu olla jotain työelämään vietävää konkretiaa, vaan työelämässä arvostetaan humanistien kykyä käsitellä ja ymmärtää kompleksista maailmaa, hakea tietoa, viestiä selkeästi jne.
Itse tiedän kyllä useitakin humanisteja, jotka ovat valitelleet työttömyyttä, pätkätöitä ja/tai pienipalkkaisuutta. Mutta tähän tulee varmaan se palstan vakiovastaus, että "ehkä sitten liikut erilaisissa piireissä (lue: luuserien kanssa) kuin minä"...
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse opiskelin suosiolla tylsän, mutta työllistävän tutkinnon.
Vapaa-ajalla sitten keskityn itseäni kiinnostaviin asioihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en ole humanistina ollut koskaan työtön tai pätkätöissä. Aina vakkarityösuhde asiantuntijahommissa. Rohkeasti vaan. Ei opintojen sisällön kuulu olla jotain työelämään vietävää konkretiaa, vaan työelämässä arvostetaan humanistien kykyä käsitellä ja ymmärtää kompleksista maailmaa, hakea tietoa, viestiä selkeästi jne.
Lienet ulkomailla.
Kaikki työpaikkani ovat olleet suomalaisia. Tällä hetkellä olen eräässä Suomen isoimmista pörssiyrityksistä.
Tosihumanistin työpaikka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähdin opiskelemaan kiinnostavaa ei-työllistävää alaa. Haluan olla onnellinen. Katsotaan kuinka käy. Minulla on siis toinenkin tutkinto, mutta ei nappaa enää olla sillä alalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikeustiede on pohjimmiltaan humanistista.
Vierailija kirjoitti:
Lähdin opiskelemaan kiinnostavaa ei-työllistävää alaa. Haluan olla onnellinen. Katsotaan kuinka käy. Minulla on siis toinenkin tutkinto, mutta ei nappaa enää olla sillä alalla.
Pitäisiköhän itsekin uskaltaa... Kun aiemmin on ollut se ongelma, että työ (jota olen ruvennut syvästi inhoamaan), on vienyt kaiken energian, joten olen ollut vapaa-ajalla kuin koomassa; en todellakaan ole jaksanut harrastaa niitä aidosti kiinnostavia juttuja. Ei sellainen nyt ainakaan ole mitään elämää.
Toivotan sinulle onnea pyrkimyksissäsi!
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähdin opiskelemaan kiinnostavaa ei-työllistävää alaa. Haluan olla onnellinen. Katsotaan kuinka käy. Minulla on siis toinenkin tutkinto, mutta ei nappaa enää olla sillä alalla.
Pitäisiköhän itsekin uskaltaa... Kun aiemmin on ollut se ongelma, että työ (jota olen ruvennut syvästi inhoamaan), on vienyt kaiken energian, joten olen ollut vapaa-ajalla kuin koomassa; en todellakaan ole jaksanut harrastaa niitä aidosti kiinnostavia juttuja. Ei sellainen nyt ainakaan ole mitään elämää.
Toivotan sinulle onnea pyrkimyksissäsi!
AP
Samaa ongelmaa täälläkin. Entä, jos palkka on esim. 5000€ ja työ vie liikaa energiaa ja iloa elämästä. Sitten hyppää tyhjän päälle, opiskelee, pääsee lopulta uuteen työhön, joka ei sekään sitten lopulta ole paljoa parempi ja palkka olisikin enää esim. 3000€. Siinäpä sitten katuisi koko turhaa muutosta.
Valitettava totuus on, että lähihoitaja on ainoita työllistäviä, eikä esim. TE-toimisto taida juuri muita suositellakaan.