Minusta lapsen pitäisi saada edes jotain vanhemmaltaan eikä toisinpäin...
Valitin tätä jo AV:llakin, mutta..
Isälläni ei rahat paljon pysyneet hyppysissä, joi ja rellesti rahansa. Kun hän kuoli, kaikki hautajaiskulut tulivat minulle, ainoalle " perijälle" . Tilille onneksi oli jäänyt senverran, että enimmät hautaus-ym kulut saatiin katettua, mutta maksumieheksi taidan silti joutua, miinuksen puolelle siis menee. Minusta tämä tuntuu jotenkin nurinkuriselta ja väärältä, että lapsi joutuu maksajaksi eikä saa mitään vanhemmaltaan. Tiedän ,ettei tälle nyt mitään voi, mutta silti.
Ehkä tässä nousee jotain sellaistakin katkeruutta pintaan, että elinaikanaan isäni mm yhdessä vaiheessa ei suostunut maksamaan elatusapua minusta ollenkaan (vanhemmat olivat siis eronneet). Miksi minä sitten maksan " hänen" kulujaan..?
Kommentit (5)
edellinenkin mainitsi, yhteiskunta maksaa varattoman perushautajaiset ilman hienosteluja.
Lisäksi (tarkista tämä vaikka lakimieheltä tai pankin lakimieheltä tai pesää hoitavalta henkilöltä) ainakin joskus on ollut siten, että jos kuolleen velat ylittävät varat, niin kuolinpesän voi (en muista onko termi oikein) hakea konkurssiin. Eli tarkoittaa sitä, ettei perijä joudu maksamaan kuolleen henkilön velkoja. Muistaakseni tämä pitää tehdä 3 kk aikana kuoleman jälkeen.
Selvittelin itse tätä aikanaan, kun ryyppäävä isäni otti lainaa lainan perään ja pelkäsin, että kun hän kuolee, niin joudun maksamaan. No, hän on edelleen hengissä, mutta lainoja riittää. Nyt hänellä on onneksi muitakin perijöitä, niin ei ole tarvinnut tällä asialla päätä vaivata vähään aikaan.
Tsemppiä sinulle!
Joo, varmaan monilla on samankaltaisia kokemuksia. Kumma miten isoja summia siihen viinaan saakin upotettua.
Tarkoitan tässä sitä, että on mahdollista tehdä testamentti (lakimiesten avulla) jossa jättää oman lapsensa perinnöttömäksi syystä jonka käsittääkseni pitää olla painava, mutta oikeuden vahvistama eli esim " holtiton elämä, alkoholismi" ja jättää perintönsä lapsenlapsilleen. Eli isovanhemmillasi on mahdollisuus siirtää perintö tällä tavoin suoraan lapsenlapsille jos epäilevät että mökki juodaan heti alta pois. Kannattaa oikeasti olla yhteydessä lakimieheen ja tutustua mahdollisuuksiin!
Tarkoitit kirjoituksesi ilmeisesti minulle?
Isovanhempani ovat kuolleet toistakymmentä vuotta sitten ja perintö on siis silloin siirtynyt vanhemmilleni jotka nyt ryyppäävät sitä. Asialle ei siis enää ole tehtävissä mitään.
Silloin kun asia oli ajankohtainen olin minä ja sisarukseni vielä sen verran nuoria ja tietämättömiä, ettei moinen käynyt mielessäkään. Toisekseen alkoholismi piilotettiin isovanhemmilta sen verran hyvin, ettei heillä varmasti ollut täydellistä kuvaa tilanteesta, vaan he uskoivat sen huomattavasti paremmaksi kuin mitä se todellisuudessa oli, joten heidän saamisensa tuon ajatuksen taakse olisi todennäköisesti ollut aika tavalla mahdotonta ja olisi rikkonut monia välejä suvussa...
Nythän emme sisarusteni kanssa voi tilanteelle mitään, koska suvun maat ja mökki ovat vanhempieni omistuksessa ja Suomen lain mukaan heillä on oikeus tehdä niille ihan mitä haluavat riippumatta siitä, mikä oli perinnön jättäjän tarkoitus...
Asia pitää vain osata hoitaa oikein, eikä kuolinpesään saa koskea.
Sinua ei kukaan voi pakottaa maksamaan kuluja, mutta tietenkään yhteiskunta ei suostu maksamaan sellaisia hautajaisia kuin sinä haluat, vaan maksaa ainoastaan kriteerien mukaan välttämättömimmän. Jos haluat itse järjestää ekstraa ja hienompaa, niin se pitää maksaa itse.
Ymmärrän kyllä katkeruutesi. Olen itse alkoholistivanhempien lapsi, enkä tiedä tulenko saamaan mitään perinnöksi. Itse asiassa en ole itse katkera siitä, jos vanhempani ryyppäävät itse ansaitsemansa rahat ja asunnon, kai heillä siihen on ainakin periaatteellinen oikeus.
Sen sijaan olen katkera siitä, mitä itse en saanut lapsena (aina vanhat rikkinäiset retkut päällä jne. vaikka oikeasti rahasta ei ollut niin kova puute). Sekä siitä, että vanhempani tulevat todennäköisesti ryyppäämään myös isovanhempieni perinnön, jonka isovanhempani olivat suurella työllä hankkineet ja jonka he nimenomaan halusivat säilyvän suvussa ja periytyvän lapsenlapsille. Isovanhempani molemmilta puolilta tekivät valtavasti töitä ja hankkivat maata niin, että lapsille ja lapsenlapsille oli hyvät kesämökit kaikille suvun vanhalla asuinpaikkakunnalla. Lapsuuteni ainoat positiiviset muistot ovat tuosta paikasta ja rakkaista sukulaisista ympäriltä ja ihanista isovanhemmista - ja nyt vanhempani todennäköisesti ryyppäävät koko mökin maineen... Itse kannattaisin systeemiä, jossa tällaiset perinnöt tehtäisiin sellaiseksi, että perijöillä ei olisi täyttä oikeutta tehdä niille mitä tahansa... Isovanhempani olivat liian hyväuskoisia lastensa suhteen - jos he olisivat olleet viisaampia niin olisivat varmaan siirtäneet perinnön lapsenlapsilleen jos suinkin mahdollista.