Muita, jotka eivät ole käyneet koskaan venäjällä

Mun mies on samanlainen kuin sinä, en tiedä onko hänellä sukulaisia, mutta asunut lähellä rajanylityspaikkaa lapsena ja veljensä oli rajavartijana, eikä tietääkseni veljensäkään ole käynyt vyöhykkeen toisella puolella koskaan. Itse olen käynyt Neuvostoliitossa kerran, ei ole ollut mitään mielenkiintoa käydä uudelleen. 

Sama. Ei mitään hinkua.

En ole käynyt, mutta koronan jälkeen mun krooninen matkakuume maailmalle muuttui hyvin laimeaksi. Korona-aikana ehdin tutustua paljon lisää mummoni kotiseutuun Karjalan Kurkijokeen ja sinne olisin tahtonut matkustaa, ja lapseni ja puolisonsa olisivat olleet lähdössä kanssani. Mieheni taas on sanonut aina ettei aio venäjälle matkustaa , joten tarkoitus oli lähteä ilman häntä.

En myöskään ole käynyt. Sukulaiseni kävi paljonkin ja olisin voinut mennä mukaan, mutta kun oikein mikään siellä ei juurikaan kiinnostanut. Siihen päälle vielä ihmisoikeuksien surkea tila ja totesin että parempi olla menemättä. Nyt ajateltuna varsinkin se oli oikea päätös.

Sama täällä sillä erotuksella, että olen aina asunut Helsingissä. Jo lapsena ajattelin, että Venäjä kuulostaa todella vastenmieliseltä maalta ja että sinne en kyllä koskaan aio mennä.

Olen muuten reissannut paljon maailmalla ja jonkin verran olen kuullut lähipiiriltäni ihmettelyä siitä, että miksi pitää matkustaa maapallon toiselle puolelle kun vieressä olisi niin upea paikka kuin Pietari. Uskon ihan täysin, että siellä on upeaa taidetta, arkkitehtuuria jne. Mutta ne ovat kuitenkin vain pintaa ja krumeluuria. Pohjimmiltaan se maa on aina ollut aivan mätä, joten en vain ole halunnut mennä sinne, ja tämä tunne on vain entisestään vahvistunut tässä viime kuukausien aikana.

Mun miehen sukulaisia asuu Imatralla. He kävivät ennen koronaa pari kertaa kuukaudessa Venäjällä. Auton tankkaukset ja tupakat hoidettiin sieltä.

Nyt koronan ja sen jälkeen sodan takia ovat itkeneet kun joutuu ihan Suomen hinnoilla tankkaamaan, eikä saa lisätienestiä myymällä röökiä.

Itse kävin 1992 Pietarissa. Eremitaasi on upea paikka. Ei ole ollut erityisempää hinkua sinne muuten.

Harmittelen lasteni vuoksi. Me vanhemmat olemme voineet tutustua paikan päällä venäläiseen kulttuuriin ja ihmisiin. Nyt Putin lakeijoineen on pilannut kaiken.

Venäjällä on saasteita, roskaista. Rannat ovat kaatopaikkoja, jätehuolto olematonta. Ihmiset ylipäätänsä ystävällisiä, mutta aivopestyjä. Yhteiskuntasysteemi täysin mätä. Rikollisuus ja korruptio rehottaa. Kävin kerran, ei tarvitse mennä toista kertaa. Ei mitään kiinnostusta.

Venäjä on paras paikka..kuka muuta väittää on progagandisti.

En ole minäkään käynyt. Äidillä oli myös sukua rajakunnassa, mutta siellä käytiin kesälomilla pääsääntöisesti kaasarilla. Kerran vuonna 1992 oli jo matka varattu äitini kanssa Pietariin, kun tuli eräät hautajaiset väliin, eikä päästy. Ei paljoa haittaa, en arvosta r y s s i ä yhtään.

Yläkoulun ysillä oli luokkaretki "mahdollisuus" - Lähteä joko Leningradiin tai Tukholmaan. Itse valitsin jälkimmäisen (osa ei lähtenyt mihinkään).

Kuuntelin kyllä vuotta vanhempien juttuja, kuinka heti rajan jälkeen naisten sukkahousut vaihdettiin viinapulloon :)

Itseäni ei vaan silloin teininä kiinnostanut se juopottelu, ja siksi valitsin Stokiksen.

Myöhemmin kyllä mietin, et jos lähtis junalla käymään "itärannassa". Jäi käymättä ja nyt kyllä ei kiinnosta pätkääkään.