kynnyksen madaltaminen. Lasten ja nuorten osalta" ajatuksesta; (HS/visio)

"Yleisin ongelmaan tarjottu ratkaisu on kynnyksen madaltaminen. Lasten ja nuorten osalta ajatus on ollut yksinkertainen: viedään harrastusolosuhteet mahdollisimman lähelle nuoria ja toivotetaan kaikki kynnelle kykenevät tervetulleiksi. Ei muuta kuin tossut jalkaan, pallo kentälle ja peli käyntiin muuta ei tarvita."

Ongelmia ajattelussa on markkinakapitalismin ja markkinoinnin kautta luotu tasa-arvottomuus, eriarvoisuus sekä status -haenta; vain hyväosaisuus toimii katalyyttinä.

toinen on sitten teknologia ja monen helppous; nappian painamalla "päästään" lähelle ilman vielä muutaman vuosikymmenen aikaa jolloin EI kuskattu joka ahteria vaikka kouluun, rientoihn yms. vaan käytettiin muuta kuin vaikka sähköä liikkumiseen.

Vuosituhannen vaihteen jälkeen erilaisten teknologia vempainten markknatalous ampaisi myyntiluvut ylös ja ahneen kapitalaiprovisio nousu; mutta kaikkien "mittareiden" jälkeen havaittiin että konkreettinen liikkuminen sitävastoin romahti eri ikäluokissa, ja varsinkin nuorissa. kun pennulla ei näytä jumppakeitaalla olevan paljon muuta tekemsitä kuin kyylätä muita ja plärätä kapulaa.

Mutta taloudesta pakotemalliia ei kannata ottaa, pakolla ei innovaatioita synny eikä se ole mikään kannustin vaan kosto- ja rangaistusmenettely yleensä poilitiikan kautta koska omia strategia bugeja ei myönnetä vaan yksilön syyksi yritetään nekin ajaa.

oikeistopolitiikan takia monilla ei ole siihen mahdollisuuksia.

aika laiskaa ajattelua organisaatioissa siitä mistä ARVO syntyy ja miten se luodaan, syvällisemmin. pakollako? management by p..?

jo todennäköisyydet ja erilaiset populaatiomallit jakaumineen ovat vastaan joiden kaupallisten toimijoiden ahneuden ajatuskulkua.