Miten voisi lisätä henkistä yhteyttä kumppanin kanssa?

Arki sujuu ok, mutta itse kaipaisin syvempää yhteyttä ja kipuilen aika paljon asian kanssa. Kaipaan semmoista yhteenkuuluvuuden ja läheisyyden tunnetta, pientä kosketusta ohimennen, välillä pitempää lähekkäin oleilua vaikka sohvalla, silmiin katsomista, hellyyttä, välittäviä sanoja, hymyä.

Olemme tässä asiassa erilaisia, puolisoni ei tunnu näitä niinkään kaipaavan. Hänelle hyvä suhde on se että arki rullaa kivasti ja ei riidellä, käytännön asiat sujuu. Hän on käytännön ihminen, ei juuri tunteistaan ja ajatuksistaan syvällisempiä puhu. Tykkää, että yhdessäolo on enemmän yhdessä tekemistä kuin keskustelua ja ajatusten jakamista. Saati tunteista puhumista.

Koen välillä isoa tarvetta tunteesta, että olen tärkeä ja rakastettu, kun yhdessäolo on vain niin konkreettisia askareita tai tekemistä. Puoliso on ehkä muutenkin vähän adhd, hänen on vaikea keskittyä pitkään johonkin asiaan kuten keskustelemaan. Ajatukset liikkuvat pian jossain muualla, samoin katse, on vaikea saada välillä katsekontaktia. Joskus hän vaihtaa huonettakin, jotenkin ei vain pysty olemaan läsnä ja paikallaan pitkiä aikoja. Minusta on tosi häiritsevää välillä koittaa jutellakin, jos ei meinaa katsekontaktia löytyä. Ja välillä nuo ruudut, telkkari tai kännykkä, vievät myös läsnäolon.

Onko muilla samankaltaisia kokemuksia? Ootteko löytäneet keinoja läheisyyden tunteen lisäämiseen? Helpoin on tietysti aloittaa itsestä ja koittaa vaikuttaa omaan suhtautumiseen. Yritän ymmärtää että olemme erilaisia, ja toista näkökulmaa. Se ei poista tarvettani henkisestä yhteydestä ja läheisyyden tunteesta.