Ulkonäkökriisi
Mulle on tullu ihan kauhea ulkonäkökriisi. Tai aina on ollut, mutta nyt vasta onkin. Näytän ihan kauhealta ja silloin harvoin kun ajattelen, että nyt näytän ihan kivalta kun katon peilistä, niin sitten kun ottaa kuvan tai videota niiin huomaa että hyi kamala! Vihaan kaikkea itsessäni, naamaa ja kroppaa, kaikki ihan järkyttäviä. En oikeasti näe ulkonäössäni yhtäkään hyvää asiaa. Tämä vaikuttaa siihenkin, että monesti on vaikea lähteä tämän takia edes ulos kodista. En löydä ikinä mitään vaatteitakaan mitkä sopisi tai näyttäisi kivalta mulla. Sitten sovittelen ikuisuuden ja lopulta luovutan ja itkettää vaan. Ja tykkäisin juuri semmosesta naisellisesta tyylistä ja hameista ja mekoista, mutta eihän ne näytä kivalta päälläni. Minkään malliset siis. Ja nykyajan ulkonäkökeskeisyys ei auta asiaa yhtään!:(
Kommentit (14)
Oletko tunnistanut mitään käytännön toimenpiteitä joilla voisit parantaa ulkonäköäsi?
Vierailija kirjoitti:
Oletko tunnistanut mitään käytännön toimenpiteitä joilla voisit parantaa ulkonäköäsi?
Millaisia ne voisi olla?
Mikä pakko on ihmisen näyttää hyvältä? Miksi kiusaat itseäsi liiallisilla vaatimuksilla. Jokaisella on oikeus näyttää itseltään. Hyväksy itsesi, ajattele että en ole kaunotar mutta ihan tavallinen, kivan näköinen ihminen. Käytös ja luonne ovat niin paljon merkityksellisempiä kuin ulkonäkö.
Vierailija kirjoitti:
0/5
Häh, tää masentaa mua oikeesti
Laita vaan ne kunnon vaatteet. Kyllähän ne jo parantaa ulkonäköä automaattisesti.
Ehkä tää tulee jo jostai yläkoulusta, tai siis sillon mua syrjittii ja ulkonäköäkin haukuttiin. Tuli se tunne että oon niin vastenmielisen näkönen ja kauhee muutenkin että kukaa ei tykkää musta. Koulussa ihmiset ei esim. edes istunu mun viereen vaa siihen jäi tyhjää tilaa ja kukaa ei tullu siihen. Joskus ne vaan nauro tai puhu/supisi jotain paskaa siinä samalla kun vältteli mua. Se tuntu tosi pahalta. Mielestäni en niin ruma ja outo ollut, mutta tommosta se oli. Noi muistot aina välillä nousee pintaan.
Miksi naiset käyttävät aikaa ja energiaa naaman miettimiseen? Käy salilla ja liiku muutenkin, syö ja juo fiksusti ja käytä loppuenergia fiksumpiin mietintöihin.
Tunnistan entisen itseni aloituksesta.
Nyt, keski-ikäisenä, tajuan haaskanneeni parhaat vuoteni oman ulkonäköni murehtimiseen.
Olen ihan tavallisen näköine, normaalipainoinen nainen.
En enää jaksa murehtia, se on elämän hukkaamista.
Tuo on psykoottista. Ja muista että näytät tietenkin ihan eriltä kännykän näytöltä ja kuvassa kuin luonnossa. Kaksi täysin eri asiaa. Tsiisus. Get over it.
Vierailija kirjoitti:
Tuo on psykoottista. Ja muista että näytät tietenkin ihan eriltä kännykän näytöltä ja kuvassa kuin luonnossa. Kaksi täysin eri asiaa. Tsiisus. Get over it.
Mutta jos kaikki kamerat ja peilitkin vääristää niin eihän sitä koskaan voi tietää miltä oikeasti näyttää
Vierailija kirjoitti:
Mikä pakko on ihmisen näyttää hyvältä? Miksi kiusaat itseäsi liiallisilla vaatimuksilla. Jokaisella on oikeus näyttää itseltään. Hyväksy itsesi, ajattele että en ole kaunotar mutta ihan tavallinen, kivan näköinen ihminen. Käytös ja luonne ovat niin paljon merkityksellisempiä kuin ulkonäkö.
Sivusta kommentoin, että sepä se kun ei näytä yhtään itseltään. Sillä taasen ei ole itselleni minkäänlaista merkitystä ajatteleeko joku vieras ihminen ulkonäöstäni jotain tai ylipäätään mitään.
Ja ap, tiedän niin hyvin mistä puhut. Tosin nyt alkoi olla jo vaikeaa edes talvivaatteissa miellyttää itseään, mutta nämä keveämmät vaatteet on aivan kauhistus. Itsekin tykkäisin just kaikista mekoista ja hameista (myös siis syksyllä, talvella ja keväällä) sekä muutenkin ne olisi eniten oman tyylisiä. Ei siis mitään överihörselöä tai rimpsua vaan enempi sellaista klassista ja pelkistetympää, casuaalia tyyliä. Samoin tykkäisin ihan vaan valkoisesta pellavapaidasta farkkujen kanssa mutta voi hyvänen aika miltä se yhdistelmä päällä näyttää. Viimeksi kun kokeilin niin itkin ja nauroin samaan aikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä pakko on ihmisen näyttää hyvältä? Miksi kiusaat itseäsi liiallisilla vaatimuksilla. Jokaisella on oikeus näyttää itseltään. Hyväksy itsesi, ajattele että en ole kaunotar mutta ihan tavallinen, kivan näköinen ihminen. Käytös ja luonne ovat niin paljon merkityksellisempiä kuin ulkonäkö.
Sivusta kommentoin, että sepä se kun ei näytä yhtään itseltään. Sillä taasen ei ole itselleni minkäänlaista merkitystä ajatteleeko joku vieras ihminen ulkonäöstäni jotain tai ylipäätään mitään.
Ja ap, tiedän niin hyvin mistä puhut. Tosin nyt alkoi olla jo vaikeaa edes talvivaatteissa miellyttää itseään, mutta nämä keveämmät vaatteet on aivan kauhistus. Itsekin tykkäisin just kaikista mekoista ja hameista (myös siis syksyllä, talvella ja keväällä) sekä muutenkin ne olisi eniten oman tyylisiä. Ei siis mitään överihörselöä tai rimpsua vaan enempi sellaista klassista ja pelkistetympää, casuaalia tyyliä. Samoin tykkäisin ihan vaan valkoisesta pellavapaidasta farkkujen kanssa mutta voi hyvänen aika miltä se yhdistelmä päällä näyttää. Viimeksi kun kokeilin niin itkin ja nauroin samaan aikaan.
Ihanaaa joku ymmärtää!:D joo kyllähän se talvipukeutuminenkin on vähän hankalaa😅Tykkäisin kanssa semmosesta klassisesta ja tyylikkäästä pukeutumisesta, mutta eihän musta saa tyylikästä tekemälläkään. Ku voiskin vaan huoletta heittää päälle just tommoset perus klassiset vaatteetkin, tai vaikka ohuen topin ja hameen ja näyttäs hyvältä, mut ei 😅 ku oon lihonutkin niin paljon:( pitää yrittää laihduttaa. Hameet ei ikinä edes istu mun päälle kivasti, kun lantio on semmonen korkee ja outo, ei oo semmonen kiva kaari, vaan näytän ihan tasapaksulta. No jotkut kellohameet vähän parempia kyllä
Nyt kesällä tää ahistaa vaa entistä enemmän, ku ei voi pukeutua paksuihin talvivaatteisiin ja piilottaa kroppaa niihin😅