Lue keskustelun säännöt.
Aloitan suomenruotsalaisen naisen elämäntyylin. Onko teillä vinkkejä tai ehdotuksia?
20.06.2022 |
Suomenruotsalaisia tulee kaikissa malleissa herrakerhojen sikarintupruttajista maaseudun lantavarpaisiin, ja tavoitteeni on olla sitä fiinimpää väkeä.
Ruoka: tuoreista raaka-aineista kotitekoista ruokaa, ei mitään valmisruokia. Vaihdan lautaskoon pienempään (linjat pysyvät kurissa). Kesään sopivat erilaiset rapukestit ja grillaustuokiot ystävien ja perheen kanssa. Alkoholi kuuluu aterioille ja täydentää ateriaa, mutta mitään kännäystä ei ruokapöydässä harrasteta.
Liikunta: purjehdus on vaikeaa vasta-alkajalle, joten pidän riman matalammalla. Tavoitteellinen liikunta on ihanteellista, esim. puolimaratoniin treenaus. Vaellusretket Lappiin ja saaristoon listalla.
Muu vapaa-aika: Vähennän puoleen teeveen katselua, enemmän hyvän kirjan lukemista. Sosialisoin enemmän vapaa-ajalla. Hymyilen melkein jatkuvasti seurassa, murjotus on selvin merkki metsäläisyydestä. Heittelen keskusteluun satunnaisia kielitaitojani korostavia lausahduksia, kuten "härregud!" yllättävissä tilanteissa ja "jaså" todetessani jotain. Kielellisen ulostuloni pidän ruotsalaisen leikikkäänä blues-tyylisenä rytminä, jossa sanan paino voi olla vaikka sanan lopussa! Näin pääsen eroon suomalaisesta monotonisesta murahtelusta.
Meikki ja tyyli: hyvin luonnollinen meikki, paklaaminen ei ole ihailtavaa. Huulipuna hyvin luonnollisen värinen, jos ollenkaan. Vaaleat (tarvittaessa vaalennetut) polkka- tai keskimittaiset hiukset rennosti auki, kenties laineita. Valkeita neuletakkeja huolimattoman tyylikkäästi harteille aseteltuna. Valkoinen, beige. Farkut korvataan chinoilla ja t-paidat urheilullisilla pikeepaidoilla. Kenkinä ei mitään crocseja, vaan loaferit tai puhtaan valkoiset tennarit.
Näillä ohjeilla kohti kesää!
Kommentit (127)
Katso Midsommar-elokuva ja ota mallia. Autenttinen kuvaus sisäänpäinkääntyneestä eliittiryhmästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole erityisesti tavannut suomenruotsalaisia Lapissa, saaristoretket on luontevampia. Voisit alkaa harrastamaan kuorolaulua. Tee ruokia myös oikeista ruotsalaisista resepteistä. Prästost!
KUORO! Se on nykyään tärkeämpää kuin purjehduskengät ja purjehtiminen kasarilla suomenruots kesken.
Tästä sun larppaamisesta ei tuu mitään ellet hakeudu kuoroon.
Juuri olin aikeissa sanoa samaa! Ehdottomasti kuoro! Valkkaat vaan sopivan musiikkityylin, sillä suomenruotsalaiset kuorot laulaa iloista musiikkia eikä niinkään niitä itkuvirsiä (on suuri sun rantas autius jne) mitä suurin osa suomenkielisistä kuoroista.
Svt playllä ei ole enää mitään katsottavaa! Joten katso yle 5 tai osta C more. Must see on Efter nio ja Strömsö!
Diggaa suomenruotsalaista milleniaalikirjallisuutta. Mene Ledinin konserttiin tai johonkin allsång-tapahtumaan.
Vierailija kirjoitti:
Svt playllä ei ole enää mitään katsottavaa! Joten katso yle 5 tai osta C more. Must see on Efter nio ja Strömsö!
Diggaa suomenruotsalaista milleniaalikirjallisuutta. Mene Ledinin konserttiin tai johonkin allsång-tapahtumaan.
Maalahden Åminnessa kuvattiin joskus Fångad av en sång -nimistä yleisönlaulatusohjelmaa. Siellä oli ruotsalaisiakin esiintyjiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis mikä tää juuttu on ettei fi-sve käy Lapissa, tai ei haluta sinne?! Tunnen useamman lapinkävijän, koskaan kuullutkaan tätä. Itse käyn säännöllisesti Koillismaalla ja onneksi siellä saa prata svenska ihan vapaasti.
Kaksinaismoralistista sinänsä että tällaisesta aiheesta voi tehdä ketjun, mutta vastaava ketju esim. suomensomalialaisen naisen elämäntyylistä poistettaisiin välittömästi.
Onko ruotsalaisuuden omimiseen paremmat oikeudet kuin muihin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ystäviä tapaat kahviloissa ja ravintoloissa, et kotona neljän seinän sisällä. Lapsille isot sukusynttärit, vaikka ulkona tai mummolassa, jos kotona ei ole tilaa.
Tää :D. Täällä Vaasassa on jotain alle 70t asukasta, mutta kahvila helpompi löytää kuin Helsingistä. Hovioikeudenpuistikolla on niitä vieri vieressä ja sitten vielä parin kauppkeskuksen kahvilat ja torikahvilat+pari muuta, kaikki neliökilometrin säteellä toisistaan. Oon monesti miettinyt, miten ne kannattaa, mutta svenskaa niissä just paljon kuulee ja moni onkin svenska talanden omistama.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ystäviä tapaat kahviloissa ja ravintoloissa, et kotona neljän seinän sisällä. Lapsille isot sukusynttärit, vaikka ulkona tai mummolassa, jos kotona ei ole tilaa.
Tää :D. Täällä Vaasassa on jotain alle 70t asukasta, mutta kahvila helpompi löytää kuin Helsingistä. Hovioikeudenpuistikolla on niitä vieri vieressä ja sitten vielä parin kauppkeskuksen kahvilat ja torikahvilat+pari muuta, kaikki neliökilometrin säteellä toisistaan. Oon monesti miettinyt, miten ne kannattaa, mutta svenskaa niissä just paljon kuulee ja moni onkin svenska talanden omistama.
Off topic: yllätyin Vaasassa käydessäni, kun moni keskustan kahviloiden työntekijöistä ei puhunut lainkaan suomea. Ehdittiin useammassa kahvilassa ja ravintolassa käydä lomamme aikana (keskusta ja lähialueet, Vaasa, Mustasaari ym.) ja jotenkin hämmästytti se, että kun aloin puhumaan kassalle olevalle työntekijälle suomea niin hän nopeasti viittoi keittiön puolelta suomenkielistä työntekijää hoitamaan asiani. Siis nuoria ihmisiä kuitenkin, ei mitään elämäänsä ruotsinkielisellä kaukaisella saarella asuneita vanhuksia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ystäviä tapaat kahviloissa ja ravintoloissa, et kotona neljän seinän sisällä. Lapsille isot sukusynttärit, vaikka ulkona tai mummolassa, jos kotona ei ole tilaa.
Tää :D. Täällä Vaasassa on jotain alle 70t asukasta, mutta kahvila helpompi löytää kuin Helsingistä. Hovioikeudenpuistikolla on niitä vieri vieressä ja sitten vielä parin kauppkeskuksen kahvilat ja torikahvilat+pari muuta, kaikki neliökilometrin säteellä toisistaan. Oon monesti miettinyt, miten ne kannattaa, mutta svenskaa niissä just paljon kuulee ja moni onkin svenska talanden omistama.
Off topic: yllätyin Vaasassa käydessäni, kun moni keskustan kahviloiden työntekijöistä ei puhunut lainkaan suomea. Ehdittiin useammassa kahvilassa ja ravintolassa käydä lomamme aikana (keskusta ja lähialueet, Vaasa, Mustasaari ym.) ja jotenkin hämmästytti se, että kun aloin puhumaan kassalle olevalle työntekijälle suomea niin hän nopeasti viittoi keittiön puolelta suomenkielistä työntekijää hoitamaan asiani. Siis nuoria ihmisiä kuitenkin, ei mitään elämäänsä ruotsinkielisellä kaukaisella saarella asuneita vanhuksia!
Siis ydinkeskustassako? Vai jossain saariston takapajulassa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ystäviä tapaat kahviloissa ja ravintoloissa, et kotona neljän seinän sisällä. Lapsille isot sukusynttärit, vaikka ulkona tai mummolassa, jos kotona ei ole tilaa.
Tää :D. Täällä Vaasassa on jotain alle 70t asukasta, mutta kahvila helpompi löytää kuin Helsingistä. Hovioikeudenpuistikolla on niitä vieri vieressä ja sitten vielä parin kauppkeskuksen kahvilat ja torikahvilat+pari muuta, kaikki neliökilometrin säteellä toisistaan. Oon monesti miettinyt, miten ne kannattaa, mutta svenskaa niissä just paljon kuulee ja moni onkin svenska talanden omistama.
Off topic: yllätyin Vaasassa käydessäni, kun moni keskustan kahviloiden työntekijöistä ei puhunut lainkaan suomea. Ehdittiin useammassa kahvilassa ja ravintolassa käydä lomamme aikana (keskusta ja lähialueet, Vaasa, Mustasaari ym.) ja jotenkin hämmästytti se, että kun aloin puhumaan kassalle olevalle työntekijälle suomea niin hän nopeasti viittoi keittiön puolelta suomenkielistä työntekijää hoitamaan asiani. Siis nuoria ihmisiä kuitenkin, ei mitään elämäänsä ruotsinkielisellä kaukaisella saarella asuneita vanhuksia!
Siis ydinkeskustassako? Vai jossain saariston takapajulassa?
Sekä että. Jossain paikassa ei ollut sitä kiintiösuomenkielistä, joten tilasimme ruoat elekielellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, ole parisuhde ihminen ja kehu kuinka olet ollut Mats-Erikin kanssa jo 25v heti seiskaluokalta alkaen. Ihaile Ruotsia kuin se olisi paratiisi ja muista pelata Bingo-lottoa viikonloppuna. Tästä se lähtee. Vadelmavenepakolainen kirjassa sivutaan myös asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Miten keksitään suomenruotsalainen lempinimi? Esim. nimet Maria ja Marjaana.
Marjaana kai on lähinnä Mirre (Mariana). Tai sitten korvataan vika kirjain tai tavu -is (naiset) tai -an (miehet). Esim. Ullis, Kaisis, Hannis. Yksilöllisempää miettisin vaikka marjojen kautta: Hallon, Lingon, Smultron, Jordgobbar. Oisko se sitten Lingo, Gobba etc.
Tässä kattava lista:
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muista aina vaatia palvelua ruotsiksi, olitpa sitten Helsingissä, Savon pienimmässä kylässä tai Pietarissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Svt playllä ei ole enää mitään katsottavaa! Joten katso yle 5 tai osta C more. Must see on Efter nio ja Strömsö!
Diggaa suomenruotsalaista milleniaalikirjallisuutta. Mene Ledinin konserttiin tai johonkin allsång-tapahtumaan.
Maalahden Åminnessa kuvattiin joskus Fångad av en sång -nimistä yleisönlaulatusohjelmaa. Siellä oli ruotsalaisiakin esiintyjiä.
Eikös Yle yrittänyt herättää eloon Tammerkosken rannalla -ohjelman? Yhteen tuotantokauteen se taisi jäädä, näin pätkän yhdestä jaksosta ja kiemurtelin kiusaantuneena television edessä. Ei ole nuo yhteislaulusessiot suomenkielisten juttu, ellei kyse ole Maamme-laulusta jääkiekkopelissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ystäviä tapaat kahviloissa ja ravintoloissa, et kotona neljän seinän sisällä. Lapsille isot sukusynttärit, vaikka ulkona tai mummolassa, jos kotona ei ole tilaa.
Tää :D. Täällä Vaasassa on jotain alle 70t asukasta, mutta kahvila helpompi löytää kuin Helsingistä. Hovioikeudenpuistikolla on niitä vieri vieressä ja sitten vielä parin kauppkeskuksen kahvilat ja torikahvilat+pari muuta, kaikki neliökilometrin säteellä toisistaan. Oon monesti miettinyt, miten ne kannattaa, mutta svenskaa niissä just paljon kuulee ja moni onkin svenska talanden omistama.
Off topic: yllätyin Vaasassa käydessäni, kun moni keskustan kahviloiden työntekijöistä ei puhunut lainkaan suomea. Ehdittiin useammassa kahvilassa ja ravintolassa käydä lomamme aikana (keskusta ja lähialueet, Vaasa, Mustasaari ym.) ja jotenkin hämmästytti se, että kun aloin puhumaan kassalle olevalle työntekijälle suomea niin hän nopeasti viittoi keittiön puolelta suomenkielistä työntekijää hoitamaan asiani. Siis nuoria ihmisiä kuitenkin, ei mitään elämäänsä ruotsinkielisellä kaukaisella saarella asuneita vanhuksia!
Siis ydinkeskustassako? Vai jossain saariston takapajulassa?
Ydinkeskustassa näitä on ja monessa yrityksessä muillakin aloilla. On saaneet kritiikkiä, että ruotsin kieltä vaaditaan, mutta ei suomen kieltä, eikä ymmärretä että jos paikallisia suomenkielisiä kohtaan halutaan olla ylimielisiä, niin eikö haluta turisteja muualta palvella ollenkaan. Siitä nousee kauhea haloo, jos ruotsinkielinen ei saa palvelua ruotsiksi. Nyt on käynyt niin, että suomenkieliset saavat omakantaankin ohjeita ruotsiksi. Toisinpäin nousee kauhea meteli, mutta näin päin tulee kommentteja että opettele ruotsia yms.
Tässä on muuten tapahtunut taas kulttuurinmuutosta huonompaan suuntaan. Tuollaiset 30-60-vuotiaat puhuvat suomea, osa tosi hyvin ja osa auttavasti, mutta yrittää. Mutta sitten on näitä nuoria, alle 25-vuotiaita, jotka eivät suostu puhumaan sanaakaan suomea, esim. lukiolaisia, jiolle se kyllä opetukseen kuuluu. Vanhat on opetettu väheksymään suomea ja on alueita, jonne takavuosina ei ole saaneet suomenkieliset edes muuttaa - tämä lähes apartheidiin verrattava asenne on ollut ihmeen vaiettua, kun edes tiennyt tästä ennen kuin muutin Vaasaan. En tiedä onko nuorten keskuudessa itse päätetty, että ei suomea opetella ja aletaan olla ylimielisiä, vai onko heitä koulutettu siihen. Oma työni on kyllä kivaa ja ruotsinkielinen työnantajani puhuu hyvää suomea, hän kuuluu tuohon 30-60-vuotiaat ikähaarukkaan.
Eli ap:lle ohje: väheksy suomenkielisiä ja vaadi palvelua aina ruotsiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja kai sulla on hommattuna myös aviomies, joka seurapiirissä kutsuu sua hellittynimillä, mutta selän takana pettää koko ajan? Mä en taida tuntea kuin yhden suomalaisruotsalaisen, joka ei petä ja tunnen töiden takia heitä monta. Ja työkaverien kanssa ne pettääkin.
Erona suomalaisiin onkin se, että tämän takia ei ikinä erota!
Just tämä! Meillä osataan olla diskreettejä, eikä suhtauduta elämän sattumuksiin niin tunteella. Ja kummatkos onkaan onnellisempia..
Tämä olisi naurattanut, ellei oikeasti olisi niin surullista. Onneksi tämä asia on nuoremmissa sukupolvissa jo muuttumassa, mutta suurin syy sille, että itse etsin itselleni suomenkielisen miehen oli kyllä tämän. Vanhempieni liittoa muistellen ajattelin, että mieluummin ollaan oikeasti onnellisia vaikka riidellen ja eroten kuin poskiluut kireänä diskreettejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja kai sulla on hommattuna myös aviomies, joka seurapiirissä kutsuu sua hellittynimillä, mutta selän takana pettää koko ajan? Mä en taida tuntea kuin yhden suomalaisruotsalaisen, joka ei petä ja tunnen töiden takia heitä monta. Ja työkaverien kanssa ne pettääkin.
Erona suomalaisiin onkin se, että tämän takia ei ikinä erota!
Just tämä! Meillä osataan olla diskreettejä, eikä suhtauduta elämän sattumuksiin niin tunteella. Ja kummatkos onkaan onnellisempia..
Tämä olisi naurattanut, ellei oikeasti olisi niin surullista. Onneksi tämä asia on nuoremmissa sukupolvissa jo muuttumassa, mutta suurin syy sille, että itse etsin itselleni suomenkielisen miehen oli kyllä tämän. Vanhempieni liittoa muistellen ajattelin, että mieluummin ollaan oikeasti onnellisia vaikka riidellen ja eroten kuin poskiluut kireänä diskreettejä.
Minä valitsin suomenkielisen ja vaihdoin nimeni päästäkseni siitä eroon, että kaikki tuntee jo nimeltä kaikki ja odotettiin tietysti menevän yhteen sen sopivan naapurin pojan kanssa, mikä ahdisti koko nuoruuden.
Vieläkin saan kuulla, miten se poika on tutan insinööri - omani on tohtori, kyllä.
Suomenruotsalaisia käy kyllä Lapissa ja muualla pohjoisessa esim Rukalla.
Tietty sun pitää myös keksiä aihetta mennä aika ajoin Porvooseen. Vaihtoehtoisesti pysyttelet jossain Nauvossa tai Paraisilla. Ellet ryhdy pohjanmaalaiseksi. Silloin sinun on rempattava kauniisti maalaistalo ja olla aktiivinen somessa, synnyttää vähintään 3 lasta ja kuvata kauniita kuvia.