Muistellaan lapsuuden herkkuja joita ei saa enää kaupasta tai joiden maku on pilattu?
Vaahtosammuttimen kokoisena joskus 70-luvun lopussa muistan syöneeni suklaata jota kutsuttiin mansikkapötköksi, tosi hyvää, mutta kadonnut.
Kasarin huolettomina alkuvuosina tuli syötyä kokiksen makuista mehujäätä, kovasti yritän miettiä, että olisikohan sen nimi ollut mäkki tai jotain sinne päin...?
Mansikkaeskimo oli joskus jotain ihan muuta kuin nykypäivänä, reilusti isompi ja paljon enemmän makua.
MItä kadonneita herkkuja sinä muistelet lämmöllä?
Kommentit (1326)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika usein näissä toistuu se, että jokin tuote "ei ole enää nykyään samanmakuista". Niin tuleepa mieleen, että kuinkahan suurelta osin resepti/ainesosat ovat oikeasti muuttuneet ja kuinkahan suurelta osin ihmisten maut ovat muuttuneet sitten lapsuuden?
Kun tutun tuotteen makua muutetaan, se on suuri pettymys tuotteesta siihen asti pitäneille. Itse en enää syö Royal-suklaata, koska sen maku on täysin vieras. Itselläni on tarkka makuaisti ja huomaan kyllä, kun elintarvikkeita muutetaan. Olen joskus kirjoittanut valmistajalle ja kertonut, että huomasin kyllä muutoksen. Pitävätkö he asiakkaita tyhminä? Jos mainostetaan, että nyt on saatavilla uudistettu tuote, kannattaa olla valppaana.
Lisäys: tajusin keski-iässä, että olisin voinut sopia maistajaksi elintarviketehtaaseen. En ollut nuorena kuullut sellaisesta ammatista.
Ihan tavallista lanttuhyytelöä sai minun lapsuudessani 1960-luvun lopulla jokaisesta lihakaupasta ja useimmista maitokaupoistakin. Vaan eipä saa enää,eikä enää ole erikseen liha- ja maitokauppojakaan.
Laitan tähän reseptin,jos hsluatte kokeilla. Mistään kaupastahan sitä ei enää saa.
Lanttuhyytelö
Keitä kaksi kiloa lanttuja pehmeiksi viidessä litrassa mietoa suolavettä.
Lisää joukkoon 500 g jauhettua sianihraa ja keitä vielä tunti.
Jäähdytä kädenlämpöiseksi ja lisää kourallinen muserrettuja liivatelehtiä.
Sekoita tehosekoittimella 5 minuuttia.
Anna jäähtyä jääkaappilämpöiseksi, kumoa vadille ja herkku on valmis
Carrolssin hampurilaisia kaipaan. Ei niitä saa, alkuperäisiä maultaan.
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa vastauksista koskee karkkia tai pullaa. Ei ihme että kansa on niin läskiä nykyään.
Suurin osa noista herkuista on ajoilta, jolloin läskit olivat vähemmistönä. Tarkoittaa siis sitä, että nykyajan sapuskat ne tekee läskiä, eikä se läskinaiheuttaja välttämättä ole edes herkku. Sitä paitsi, nuo mainitut herkut olivat myös sellaisia, että pienempikin pala niitä riitti eli hyvän maun sai pienemmälläkin annoksella.
joskus muinoin oli pyynnikin, sinisellä etiketillä, missä oli sitruunan kuva ja luki sittis, maailman parasta sitruunalimua!
Olisi kiva jos myytäisiin maitoa pusseissa niin vois virkata muovimattoja.
Nami Nami- ja Nikke-vanukkaat.
Eräs jäätelösarja n. vuosina 2000-2009, joiden käärepapereissa oli erilaisia kasvojenosia, mm. huulet ja vihreähkö silmä jotka kuvastivat näitä makuja (huulet olivat muistaakseni valkosuklaa-mansikkajäätelö). Ei mitään hajua olivatko nämä joitain Magnum-jäätelöitä, mutta nykyiset Magnumit eivät ole laisinkaan samanmakuisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Merkkari. Se iso alkuperäinen.
Tällasia tosiaan syötiin, eikä kukaan ollut huolissaan.
Joo, ei ollut, muistan kyllä, kun tilanne muuttui, kun joku tukehtui / meinasi tukehtua. Oli myös merkkarin kanssa saman mallisia, jotka oli hedelmäkaramelleja.
79-syntynyt
Varmaan internetin leviäminen kaikkialle vaikutti siihen, että tieto onnettomuuksista ja tuotteiden vaarallisuudesta levisi nopeasti moneen maahan.
Merkkarit pienenivät parikymmentä vuotta aiemmin kuin internetistä edes oli hajuakaan.
-Rommirusina-Royal
-Alkuperäinen Pinkki superpuikko (vanha resepti katosi kuulemma, tää uusi ei ole hyvää)
-Pariisinpiiras (se jauheliha)
-Se putkilomainen jäätelökääretorttu
-Afri-Cola
Polka- ja minttusuklaajäätelöt, joissa oli nykyjäätelöistä poiketen makua.
Oululaisen jälkiuunileipä, halkaisematon. Edam vahakuorinen juusto. Vaasan ruisnäkkäri isoina levyinä. Näitä ei saa enää tällaisina, ja se versio, jota saa, on pilattu, erityisesti Vaasanin näkkileipä joka on pelkkää höttöä.
Myöskään jäätelötuutit ei ole enää nykyään yhtä hyviä. On vaikea löytää enää tuutteja, joissa oli sitkeä pehmeä vohveli. Kaikki on kivikovia ja pahalla suklaalla tulpattu. Makunautinto tiessään.
Vierailija kirjoitti:
Monen muistelema cola-jääpuikko oli Mac – Black Orange. Siinä oli siis colaa ja appelsiinia. Jotain vastaavaa myytiin limunakin. Alunperin makuyhdistelmää tehtiin Coca-Colasta ja Fantasta 50/50-suhteella.
En ite muista tätä, mutta vois kuvitella että jos sekoittais cokista tuolla suhteella ja fantaa, ja lisäis vielä joukkoon cola-tiivistettä ja appelsiini-tiivistettä joka on tarkoitettu soda streamille niin siitä vois saada mehujäämuoteilla tehtyä?
Maistuiko se yhtään appelsiini-cola-pillimehulta?
Pepsi.
Nykypepsi on täynnä makeutusaineita, siis se tavallinenkin.
Kanelipurukumi (punainen Jenkki, sai vain 5 kpl:n pikkupatukoissa). Ei ollut monetkaan purkat silloin 70-luvun lopussa xylitolia.
Metrin pituiset ohuet pussissa olevat mehujäät. Maksoivat 40 penniä ja kaikilla kakaroilla oli niihin varaa (muutaman pullon palautus riitti) ja kesäriemu oli taattu!
Vaarinjäätelö (pekanpähkinä). Sun Ice jäätelötehtaan kaikki silloiset jäätelöt olivat loistavia! Sitten alkoivat pelleillä kuitujäätelöillä ja kaikella muulla ennenaikaiselle terveyssoopalla ja menivät näyttävästi konkkaan, joskin Saarioisilla oli siinä näppinsä pelissä.
Merenneitosalmiakit (olivat vielä isompia kuin merkkarit ja todella ihanan suolaisia).
Saaristo-juusto. Todellista herkkuhaisulijuustoa, jota sai vain irtotiskistä.
Muistan jostain ysäriltä semmoisen mehujäähässäkän semmoista jalan muotoisia (ehkä), ja sormisyötäviä. Ne oli jossain pussissa, ja siinä pinnassa oli jotain etteivät sulaneet sormin tai tarttuneet toisiinsa. Nimeä en muista ja tuskin enää tykkäisin mut muksuna oli jotenkin tosi hyviä
Suklaalevy, jonka nimi oli Blokki tai jotain sinne päin. Palat olivat hyvin isoja ja se oli se juju. Suklaa oli myös hyvää.
Vierailija kirjoitti:
Viriviri-kaakao 80-luvulla.
Ensin laitoin mukiin kylmän maidon ja sitten vasta kaakaojauheet. Viriviri jäi pinnalle suklaapaakkuina ja söin sitten lusikalla siitä pinnalta ne paakut.
Samoin tein minä. Lidlin kaakao (keltainen pussi) tekee saman eli jää pinnalle paakuiksi
Kun tutun tuotteen makua muutetaan, se on suuri pettymys tuotteesta siihen asti pitäneille. Itse en enää syö Royal-suklaata, koska sen maku on täysin vieras. Itselläni on tarkka makuaisti ja huomaan kyllä, kun elintarvikkeita muutetaan. Olen joskus kirjoittanut valmistajalle ja kertonut, että huomasin kyllä muutoksen. Pitävätkö he asiakkaita tyhminä? Jos mainostetaan, että nyt on saatavilla uudistettu tuote, kannattaa olla valppaana.