Lue keskustelun säännöt.
Onko täällä paljonkin insinöörejä, joilla oli peruskoulun päättötodistuksessa alle 8 keskiarvo?
07.06.2022 |
Kävittekö lukion vai menittekö ammattikoulutuksen kautta?
Kommentit (35)
Mulla oli 9. luokalta 6,7 ja korotin sitä seuraavana vuonna 7,6:teen. Amiksen kautta menin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla oli peruskoulun keskari 7,8, kävin lukion (lukiossa keskari oli 8,0 lol) ja amkin.
AMK insinööri, keskiarvo reippaasti alle 8 aikoinaan. Lukio ja amk läpi välttävin arvosanoin. Diagnosoitu add ja töissä ins toimistossa. Oliko muuta?
Lukion päättötodistus 6,5 ja yliopistoon välivuoden kautta. DI:ksi valmistuin ajoissa ja 4,5 keskiarvolla.
Onko meidän peruskoulussa ja lukiossa vikaa, kun tekniikan ihmiset ei saa niissä huippuarvosanoja? Vai "aikuistuvatko" vain myöhemmin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
AMK insinööri, keskiarvo reippaasti alle 8 aikoinaan. Lukio ja amk läpi välttävin arvosanoin. Diagnosoitu add ja töissä ins toimistossa. Oliko muuta?
Koitko, että opiskelu tulee helpommaksi iän myötä? Entä keskittyminen tuntiopetukseen tai lukemiseen? Saitko apua (valmennusta, vinkkejä opiskelutekniikoihin, lääkitystä)?
Vierailija kirjoitti:
Onko meidän peruskoulussa ja lukiossa vikaa, kun tekniikan ihmiset ei saa niissä huippuarvosanoja? Vai "aikuistuvatko" vain myöhemmin?
tutkimuksellahan on todeksi osoitettu, että pojat saavat tyttöjä heikompia arvosanoja koemenestyksen perusteella, mutta myös muuten -samasta koevastauksesta poika saa pienemmät pisteet. Itse en nuorena jaksanut kuunneella tunnilla ja koin, että kokeisiin valmistautuminen on pelkkää ulkoa opettelemista. Valokuvamuisti auttoi minua kohtuullisiin arvosanoihin, mutta lukioon siirtyessä vasta sain opiskelusta kiinni ja ka nousi kokonaisella numerolla. Olen nainen, mutten koskaan ollut se kympin tyttö peruskoulussa, vaan vasta sen jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko meidän peruskoulussa ja lukiossa vikaa, kun tekniikan ihmiset ei saa niissä huippuarvosanoja? Vai "aikuistuvatko" vain myöhemmin?
On Aallon tuotantotaloudesta valmistuneilla varmaan kaikilla ollu yli ysin keskiarvon.
Aikoinaan aika moni sellainen joka yo-kirjoituksissa reputti pitkässä matematiikassa ja sain sitten reaalin arvosanalla nostettua sen i:n hyväksytyksi, meni sitten opiskelemaan insinööriksi. Siihen aikaa oli vielä niitä opistotasoisia insinöörikoulutuksia, jonne sai hakea peruskoulun todistuksella ja nämä sitten hakivat sillä ja pääsivät. Minusta insinööri, joka saa i:n lukion pitkästä matikasta, ei ole kyllä kovin uskottava :) Mutta toki voi olla sitäkin, että ei vaan viitsinyt tehdä lukiossa yhtään mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AMK insinööri, keskiarvo reippaasti alle 8 aikoinaan. Lukio ja amk läpi välttävin arvosanoin. Diagnosoitu add ja töissä ins toimistossa. Oliko muuta?
Koitko, että opiskelu tulee helpommaksi iän myötä? Entä keskittyminen tuntiopetukseen tai lukemiseen? Saitko apua (valmennusta, vinkkejä opiskelutekniikoihin, lääkitystä)?
Ei mikään tule helpommaksi iän myötä, mutta itselläni on kyky uppoutua asioihin kun saan sen moodin päälle. mm ASMR videot auttavat samalla kun tekee keskittymistä vaativaa työtä. Jokaisen vain pitää löytää oma tekniikkansa...
Vierailija kirjoitti:
AMK insinööri, keskiarvo reippaasti alle 8 aikoinaan. Lukio ja amk läpi välttävin arvosanoin. Diagnosoitu add ja töissä ins toimistossa. Oliko muuta?
Sama juttu, paitsi että keskiarvo oli muistaakseni 7,2. Lukioon menin pari vuotta myöhemmin, ja sieltä tuli hyvät arvosanat ja sen jälkeen aika heittämällä myös insinööriksi.
Tärkeintä ei ole tuijotella noita keskiarvoja, vaan huomioida ne asiat mitkä ovat itselle ongelmallisia ja sitten vain tehdä hetki töitä niiden eteen. Minun tilanteessa se oli ruotsin kieli sekä murtoluvut. Murtolukujen käsittelemiseen sain apua niinkin yksinkertaisesta paikasta kuin netistä ja sen jälkeen se avautui ja matematiikan laskut alkoivat sujumaan. Lukiossa kävin lyhyen matematiikan, mutta sitten jatkoin myös pitkän matematiikan opintoja koska kiinnostusta siihen oli ja se oli hyvää kertausta. Koulussa kysytään aina yksityiskohtia ja niitä pitää muistaa, mutta elämässä on paljon parempi oppia hallitsemaan ja ymmärtämään kokonaisuuksia, koska sen jälkeen kun sen ymmärtää, niitä yksityiskohtia joita ei hallitse tai tiedä, voi sitten opetella ja muistella uudelleen.
Tärkeintä ei siis ole oppia ja muistaa ihan kaikkea, vaan kehittää itseään ja huomata ne ongelmakohdat. Työelämässä ketään ei ole kiinnostanut se miten koulussa pärjäsin. Työkkärissä taisi olla että siellä kysyttiin päättötodistuksia tms. Työelämässä haasteet ovat aina yksittäisiä asioita jotka täytyy vain ratkaista ja kaikki joutuvat siihen tekemään töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aikoinaan aika moni sellainen joka yo-kirjoituksissa reputti pitkässä matematiikassa ja sain sitten reaalin arvosanalla nostettua sen i:n hyväksytyksi, meni sitten opiskelemaan insinööriksi. Siihen aikaa oli vielä niitä opistotasoisia insinöörikoulutuksia, jonne sai hakea peruskoulun todistuksella ja nämä sitten hakivat sillä ja pääsivät. Minusta insinööri, joka saa i:n lukion pitkästä matikasta, ei ole kyllä kovin uskottava :) Mutta toki voi olla sitäkin, että ei vaan viitsinyt tehdä lukiossa yhtään mitään.
Tunnen aika monta insinööriä, opiskelukavereita kun olivat. En ainuttakaan, joka olisi reputtanut pitkässä matikassa. Ihme heitto. Tunne kyllä parikin psykologia, jotka joutuivat alentumaan lyhyeen matikkaan jo lukiossa.
5,6 ka ammattikouluun, jossa iski oppimisen into. Myös elämäntilanne muutoin rauhoittui muuton myötä. Jatkoin AMK insinööriksi heti opintojen jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla oli alle kasin, myös lukion todistus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikoinaan aika moni sellainen joka yo-kirjoituksissa reputti pitkässä matematiikassa ja sain sitten reaalin arvosanalla nostettua sen i:n hyväksytyksi, meni sitten opiskelemaan insinööriksi. Siihen aikaa oli vielä niitä opistotasoisia insinöörikoulutuksia, jonne sai hakea peruskoulun todistuksella ja nämä sitten hakivat sillä ja pääsivät. Minusta insinööri, joka saa i:n lukion pitkästä matikasta, ei ole kyllä kovin uskottava :) Mutta toki voi olla sitäkin, että ei vaan viitsinyt tehdä lukiossa yhtään mitään.
Tunnen aika monta insinööriä, opiskelukavereita kun olivat. En ainuttakaan, joka olisi reputtanut pitkässä matikassa. Ihme heitto. Tunne kyllä parikin psykologia, jotka joutuivat alentumaan lyhyeen matikkaan jo lukiossa.
Amkissa ainakin meillä oli erilliset kertauskurssit niille jotka olivat käyneet pitkän tai lyhyen matematiikan. Lyhyessä ei ollut integraaleja, jotka taas piti amkissa hallita. Että älä pelottele sellaisia jotka miettivät että pärjäisikö siellä huonoilla matematiikan arvosanoilla. Aivan varmasti pärjää jos vain jaksaa tehdä alkuun töitä sen eteen.
Vierailija kirjoitti:
Onko meidän peruskoulussa ja lukiossa vikaa, kun tekniikan ihmiset ei saa niissä huippuarvosanoja? Vai "aikuistuvatko" vain myöhemmin?
Osittain aikuistuvat myöhemmin, mutta toisaalta ei amk- insinöörin tutkintoon huippuarvosanoja vaadita.
Mun veli Olisiko ollut 7,5
Mutta ällät lukiossa makefy
Ja kielet just läpi
Diplomi-insinööri on
Ne alle kasin inssit on täällä, ne muut töissä :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko meidän peruskoulussa ja lukiossa vikaa, kun tekniikan ihmiset ei saa niissä huippuarvosanoja? Vai "aikuistuvatko" vain myöhemmin?
On Aallon tuotantotaloudesta valmistuneilla varmaan kaikilla ollu yli ysin keskiarvon.
Ei yksi pääsky kesää tee. Aina on marginaalissa porukkaa.
Täällä yksi. Opiskelu ei peruskoulussa kiinnostanut, keskiarvo oli n. 7.5. Lukion kautta AMK ja vajaat pari sataa opintopistettä Yliopistossa ajan kuluksi. Mitään vaikeuksia ei noissa jatko-opinnoissa ollut, päinvastoin arvosanat olivat erinomaisia.