Lue keskustelun säännöt.
Isovanhemmista jotka eivät hoida lapsenlapsiaan:
14.10.2006 |
Ja unohdetaan nyt ne, jotka ovat niin vanhoja/sairaita etteivät touhuun edes kykenisi vaikka haluja olisikin, tai välimatka on liian pitkä.
Minusta ketään mummua/vaaria ei voi velvoittaa hoitamaan pieniä lapsia tyyliin " joka viikonloppu" tai vaikka " tunti joka arkipäivä" tmv. mutta SATUNNAISTA apua heillä olisi lähes velvollisuus tarjota.
Miksi joku ei tahdoa AUTTAA omaa lastaan sen verran, että soisi tälle yhden kunnolla nukutun yön? En ymmärrä MIKSI jotkut haluavat oikein kiusata omia lapsiaan, ja evätä näiltä opienen asian, josta olisi iso apu!
Minä voin suoraan sanoa, että jos minulla olisi tuollaiset isovanhemmat lapsilla, niin e todellakaan heitä kävisi kertaakaan katsomassa/auttamassa kun ovat vanhainkodissa tmv.
Sanoisin vaan, että anteeksi että tunne kylmyys ja se ettei tahdo auttaa periytyy...
Kommentit (2)
Minä olen jopa asunut isovanhempieni luona vuoden verran koulukiusauksen takia (eli isovanhempien luota pääsin toiseen kouluun ja siellä mua ei kiusattu, vuodessa itsetuntoni kasvoi ja vanhalla paikkakunnalla tehtiin koulurakennemuutos ja muutin takaisin kotiin, näin toki vanhempianikin usein, asuivat viereisessä kaupungissa.).
Elämä ois tyhjää, jos ei isovanhempia ois siinä ollut. Isovanhemmat käyttivät aina hienommissa rafloissa, teattereissa ja konserteissa, sekä hautajaiset yms. tapakasvatus tuli suurilta osin sieltä puolelta. Isän sekä äidin puolelta molemmat todella rakkaita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kovin usein toki pyydä kun asuvat 400 km päässä, mutta he soittelevat joka viikko ja ovat kiinnostuneita meistä ja lapsistamme. Mieheni vanhemmat ovat etäisiä, heitä ei kiinnosta pätkääkään meidän elämämme, käyvät ehkä kerran vuodessa, joulun alla. Silloinkin tunnelma on väkinäistä. Heitä kiinnostaa vain oma napa, bisnes ja rahan tekeminen. Mutta sen edestään löytää jonka taakseen jättää. Tuskimpa meidänkään lapsia kiinnostaa sitten käydä vanhainkodissa heitä katsomassa.