Onko lestadiolaisilla kirjoittamattomia sääntöjä?
Työskentelen esimiehenä paikassa, jossa alaisina on paljon lestadiolaisia. Tapahtui eräs ikävä työtapaus, jota setviessä olin huomaavinani, että lestadiolaiset liittoutuivat kuin annetusta merkistä, vaikka osa heistä myönsi, että olivat selvästi rintaman kanssa eri mieltä. Eli onko lestadiolaisilla joku " lojaaliuslupaus" toisilleen? Toinen kysymys; onko vain sattumaa, että kohdalleni on sattunut lestadiolaisia työntekijöitä, jotka hyvin voimakkaasti vahtivat oikeuksiaan vai onko tällainen kulttuuri vallalla lestadiolaispiireissä yleisesti?
Kommentit (6)
Seurakunnassani päinvastoin monet ajattelevat, että pitää olla tyytyväinen siihen mitä on, siis suoranaisesti hyvin nöyrää ajattelua. Mutta vaikea taas vastata mitään noin ylimalkaiseen kysymykseen...
Minä myös esikoislestadiolainen. Meitä on moneen junaan...
Siis eikö omien oikeuksien " vahtiminen" työpaikalla olekaan ihan ok???? Voisitko yhtään tarkemmin kertoa, mitä tarkoitat?
Toinen kysymys; onko vain sattumaa, että kohdalleni on sattunut lestadiolaisia työntekijöitä, jotka hyvin voimakkaasti vahtivat oikeuksiaan vai onko tällainen kulttuuri vallalla lestadiolaispiireissä yleisesti?
[/quote]
Haluan tulla kaikkien kanssa toimeen ja selvittää asiani ihan itse. Tosin en ole kohdannut mitään ongelmatilanteita.
Työpaikallani on myös muita vl:a ja paljon muita. En kuitenkaan ole yhtään enempää vl:ten kanssa kuin muidenkaan. Olen mielelläni jokaisen kanssa hyvä työkaveri! Riippumatta onko hän pakana vai kristitty tai ihan vielä jotain muuta.
Ja taatusti en lähtisi mistään hinnasta setvimään kenenkään vl:n tai muunkaan henk.koht. asioita heittäytyen jonkun puolelle.
Toki siinä tapauksessa jos asia koskee minua henk.koht.
Itse asiassa kavahdan sellaista että jotenkin liittoudutaan ja ollaan " hyvä veli" sopimuksella töissä kun kerta ollaan samaa uskoa...
Minä pidän visusti uskonasiat erillään työelämästä. Ne eivät kuulu sinne. Haluan olla siellä omana itsenäni ja hoitaa oman työni hyvin. Ja olla kaveri kaikille :)
Eipä tämä valottanut kysymystäsi, mutta haluan vain sanoa, että kohdallesi on tainut osua harmillisesti henkilöitä, jotka persoonaltaan ovat sellaisia että pitävät keiton " hämmentämisestä" . Se ei kuitenkaan kuulu mitenkään vl:een kristillisyyteen.
Työt pitäisi päinvastoin hoitaa rehellisesti ja tunnollisesti ja ennemminkin olla nöyrä ja vältellä ristiriitoja kuin olla siellä päsmärinä.
Tämä ei tietystikään tarkoita sitä että täytyy kynnysmatoksi alkaa ja luopua omista oikeuksista ;)
Mutta... asioistahan voi keskustella moneen sävyyn kumpikin osapuoli.
Toivottavasti saat asiat selvitetyksi, mutta toivon, että et kaada syytä asiaintilasta vl:en uskosta johtuvaksi. se on kyllä hätäinen ja kapea näkökulma jos siten päädyt ajattelemaan :(
Ystavani on sairaanhoitoalalla ja tyokaverina on paljon vanhoillislestadiolaisia. Ainakin hanen osastollaan on hyvin tyypillista tuo omien oikeuksiensa vahtaaminen, juuri VL:ien keskuudessa.
että lestadiolaisia on hyvin paljon erilaisia. Ja muistutan, että lestadiolaissuuntiakin on paljon erilaisia, joten näin yleistävään kysymykseen on tosi vaikea vastata.
Toki vähemmistöissä noin ylipäänsä ollaan helposti lojaaleja " omaa" porukkaa kohtaan (usein se on myös selviämiskeino, etenkin jos muuten kokee syrjintää). Seurakuntaani (eli esikoislestadiolaisiin) kuuluu kuitenkin sen verran erilaisia ihmisiä, etten todellakaan ole kaikkien kanssa samaa mieltä monista asioista - tuollaiseen " liittoutumiseen" en varmastikaan itse lähtisi (tosin nyt en tiedä mistä asiassa oli kyse), mutta joillakin varmasti lojaalius voi johtaa siihenkin. Eihän sellainen pelkästään lestadiolaisia koske, vaan ihan omassakin työpaikassa näen sellaista muissa porukoissa.