Oletko nainen, joka harrastelee työntekoa?
elämä sujuu miehen uran tahtiin ja oma työelämä on täysin syrjässä. Minä olen ja pelottaa mielettömästi mitä tapahtuisi, jos mies löytäisi toisen. avioehtokin on. Nyt on hiton hankala löytää duunia muutaman ulkomaan vuoden ja 6 kotiäitivuoden jälkeen. Eikä työ saisi olla vaativaa, kun lasten päiväkodista hakeminen on täysin minun harteillani...
Kommentit (34)
näkökulmalla.
Yhden tai kahden asian ihmisten arvostelukykyyn en voi luottaa. Nyt puhuin fanaatikoista, en kantoliinojen käyttäjistä, imettäjistä tai kotiäideistä.
Johonkin täytyy voida luottaa! Jos ei mieheensä, niin keneen sitten?
Eihän siinä sitten tietenkään mitään hätää ole.
Kyllähän tämä vähän mietityttää, ja se avioehtokin on.
vain ja ainoastaan itseensä, kun tiukka paikka tulee.
Juuri männä viikolla tapasin lapsuudenystäväni, joka kanssa uskoi, luotti ja rakasti. Keskittyi sisustamiseen ja shoppaamiseen ja laittoikin yhteisen kodin oikein kauniiksi. No, nyt asuu kaupungin vuokra-asunnossa ja käy alipalkatussa työssä ja siinä kauniissa talossa asustaa rouva numero kaksi.
On ainakin koulutus, jos jotain tapahtuu.
Musta on ihan tervettä tunnustaa itselleen, että tulevaisuutta(an) ei voi ennustaa ja mikä vain on mahdollista. Harva naimisiin mennessään ennustanee liittonsa päättyvän eroon mutta puolelle niin vain käy. Tämä ei tarkoita, että koko ajan täytyisi elää pelko puserossa mutta on hyvä katsoa tosiasioita silmiin. Minä myös uskon liittooni ja luotan mieheeni, mutta ymmärrän myös, että ainoa ihminen, johon voin 100% luottaa, olen minä itse.
Vierailija:
Hienoa että joku sanoi luottavansa mieheensä 100 prosenttisesti, niin minäkin luotan, eikä se ole musta naiivia, vaan tulisin hulluksi, jos pitäisi koko ajan varautua pahimpaan, tai edes diid miettiä .
Vierailija:
Tämä on kotiäitifanaatikoille, imetys- ja kantoliinasivujen kulmakiville tabu.naisten tasa-arvoss aollaan menty roimasti taaksepäin 2000-luvulla. Itse aion antaa tyttärelleni toisen mallin.
Olen siis ehdottomasti kotihoidon kannalla oleva kotiäiti ja ylpeä siitä! Asiat on meillä järjestyksessä:
- minulla on yliopistotutkinto ja kontakteja työelämään, omalle alalle
- teen mielenkiintoisia iltakeikkoja harrastusmielessä ammattitaidon ylläpitämiseksi (iltaisin mies hoitaa lapset)
- ei avioehtoa, jäjestelemme juuri tätä eläkkeenmaksuasiaa
- rahat ovat yhteisiä samoin vastuu kodista ja lapsista
- mikä parasta: lapsilla on läsnäolevat tyytyväiset vanhemmat ja mahdollisuus rauhalliseen lapsuuteen
Ikinä en haluaisi antaa tyttärilleni mallia äidistä, joka muutaman kuukauden päästä synnytyksestä juoksee helma hampaissa toteuttamassa itseään ja tasa-arvoa...
missään. Hemmetin halventava kommentti ja kertoo paljon kirjoittajan tasa-arvoasenteesta. Juokseeko miehesi kravatti heiluen maailmalla?
Menin töihin 2-vuotiaana, en ole fanaatikko suuntaan tai toiseen, enbkä viljele sinun tavallasi asenteellisia kommentteja.
Haluan tyttäreni ja poikani oppivan, että vanhemmat voivat halutessaan käydä töissä ja silti rakastaa lapsiaan. Elämä koostuu useista asioista ja lasteni on hyvä olla, kun me vanhemmat olemme tasapainoisia, rakastavia, parisuhteestamme, itsestämme ja lapsistamme huolta pitäviä aikuisia ihmisiä.
Mielestäni - ja myös lasten muiden läheisten ihmisten mielestä - lapseni ovat onnellisia, tyytyväisiä ja tasapainoisia ihmisiä.
Toivottavasti sinunkin lapsesi kasvavat onnellisiksi ihmisiksi, jotka pystyvät hyväksymään erilaisuutta.
(tämän ehdottaessa lapsia seurusteluaikanamme), että naimisiin on mentävä ennen lapsia. Tiesin, että minun on uhrattava urani lapsille (molemmat ei kertakaikkiaan voi huidella ympäri maailmaa). Avioehtoa ei siis ole ja eläkettäkin minulle kerrytetään.
ei lapset ole ensisijaisesti äidin ja sitten vasta isän.
Voisin luetella pelkästään työpaikaltani useita isompia pomoja, joilta on vanha ja tylsä vaimo lentänyt mäkeen, kun 10-15 vuotta nuorempi on löytynyt ja vielä töistä yleensä. Jostain syystä noi keskijohdossakin pyörivät miehet on kumman kiinnostavia monien naisten mielestä. Ovat sitten rumia, tylsiä tai mitä vaan, mutta kiinnostavia kuitenkin.
Mutta selustan voi turvata myös säästöillä, eläkevakuutuksilla yms. Viisas kannatta olla!
Kotiäitiys, kantoliinat ja imetys eivät ole mitään huonoja juttuja ollenkaan. Eikä imetys ja kantoliinat myöskään vain kotiäitien juttuja, eniten niitä käyttää mun ystäväpiirissäni työäidit. Luulisi kouluttautuneen ihmisen osaavan pikkasen järkevämmin alkaa keskustella, jos toivoo järkevää palautetta.
Vierailija: