Mitä voin tehdä - yksinäisyys ja masennus?

Harrastus, opiskelu, netissä on jotain kaveripalveluja.

Niin, jonnekin siitä ovesta on lähdettävä...

Ei sillä ole väliä vaikka pitäisikin kummajaisena. Käy uimassa, lenkkeilemässä, elokuvissa, baletissa tai mikä vain sattuu kiinnostamaankin. Yksinkin on lupa harrastaa ja nauttia elämästä.

Jos yhtään ulkonäköö nii voit myydä toosaasi netin kautta s ihteeriopistopistefi...

Vierailija kirjoitti:

Ei sillä ole väliä vaikka pitäisikin kummajaisena. Käy uimassa, lenkkeilemässä, elokuvissa, baletissa tai mikä vain sattuu kiinnostamaankin. Yksinkin on lupa harrastaa ja nauttia elämästä.

En ole ap, mutta samassa tilanteessa ja kyllä mä ainakin ulkoilen sekä lenkkeilen päivittäin enkä ainakaan vielä ole masennuksen takia toimintakyvytönkään vaikka elämäntilanteeni on pysynyt muuttumattomana jo päälle 10 vuotta. Ei tämä silti myöskään muuksi muutu eikä masennuskaan parane itsekseen ollessa.

Yksin on kiva tietenkin välillä olla ja sattuneesta syystä omat harrastuksenikin on nykyään sellaisia että niihin ei kaveria tarvitse, mutta kyllä sitä elämästä silti paljon jää puuttumaan sekä asioita kokematta kun aina on yksin. Joku tietysti on niin erakkoluonteinen, että yksinelo on pelkkää juhlaa mutta ainakin itse olen sen verran seurallinen ihminen jolle jatkuva yksinelo ei oikeasti sovi. 

Jokainen joka näissä ketjuissa opastaa kuinka elämästä voi/saa/pitää nauttia yksinkin voisi miettiä omaa elämäänsä ja sitä kuinka paljon siinä enää olisi sisältöä ja nautintoa, kun siitä riisuu pois ihan kaiken johon liittyy yhdessäoloa ja yhdessä tekemistä niin kaverien/ystävien kuin puolison ja oman perheen kanssa. Lisäksi tietysti sitten vielä se, ettei ole ketään kenen kanssa jutella eikä tietenkään ketään kenen kanssa pitää yhteyttä edes facessa tai vastaavissa.

Vierailija kirjoitti:

Niin, jonnekin siitä ovesta on lähdettävä...

Tänäänkin on tullut jo lähdettyä ja käytyä lenkillä. 

/sivusta

Eikö Allu keksi itselleen mitään harrastuksia tai tekemistä? Ei me muut voida keksiä sua kiinnostavaa tekemistä.

Vankilasta saa helpolla sydänystäviä kun liittyy jengeihin. ja mukavaa ajankulua.

Vierailija kirjoitti:

Jos yhtään ulkonäköö nii voit myydä toosaasi netin kautta s ihteeriopistopistefi...

Ei ole ulkonäköä.

-ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos yhtään ulkonäköö nii voit myydä toosaasi netin kautta s ihteeriopistopistefi...

Ei ole ulkonäköä.

-ap

Ja vaikka olisikin niin missä todellisuudessa itsensä myyminen eli ventovieraan reikänä oleminen poistaa yksinäisyyden saati masennuksen?

/sivusta

Sama fiilis sillä erotuksella, että mulla on perhe, mutta ei töitä tai erityisemmin mitään kunnollisia sosiaalisia kontakteja (enää)

Koko ajan sellainen uskomus itsestä, että olen outolintu jonka seuraa vältellään.

Välillä saan energiapiikkejä, yleensä asioista, jotka jotenkin todistavat minun olevan vähän enemmän normaali ja samanlainen kuin muut ja hetken aikaa sovin joukkoon. Kunnes tämä taika taas raukeaa ja minusta tulee sama vanha mörkö.

Vapaaehtoistyö. Olen ollut Spr:n toiminnassa mukana. Siellä oli paljon mukavia ihmisiä, joista joku varmasti lähtisi vaikka kahville.

Harrastus, jossa tehdään jotain yhdessä. Lukupiiri, harrastajateatteri, tanssikurssi, melontakurssi etc.

Facebookin Uusia ystäviä -ryhmästä voi löytää seuraa kahville, oluelle tai vaikkapa matkalle.

Punaisen Ristin ystävävälityksen kautta voi löytää ystävän, jonka kanssa käydä kahvilla, teatterissa, kävelyllä tai jutella sähköpostin välityksellä. Lue lisää osoitteesta punainenristi.fi. (Lainaus Kotilieden jutusta)

Voit käydä ystäväksi maahanmuuttajalle tai vanhukselle. Tsekkaa kulttuurikaveri toiminta.

Itsekin aina joskus koen yksinäisyyttä, vaikka onkin laaja ystävä- ja tuttavapiiri. Sitten pitää vaan itse olla aloitteellinen, eikä jäädä kotiin prinsessana odottamaan, että joku ottaa yhteyttä.

Rohkeasti vaan ihmisten joukkoon, sieltä voi löytyä vaikka kohtalotoveri! Älä luovuta! Tsemppiä!