Nuori tuhlaa kaiken rahan
..ja nostaa säästöistä lisää.
18-vuotias, joten mikäs siinä. Mutta raivostuttaa kun raha polttaa sormia. Käyttää rahaa baariin, nuuskaan, vaatteisiin, karkkiin, syömiseen..Heinäkuussa alkaa armeija jonka ajaksi olisi hyvä saada säästöön, mutta eihän tämä hetken lapsi sitä ymmärrä.
Nyt sai muutaman satasen töistä ja tilasi heti etelänmatkan. Millä lie kustantaa muut menot matkalla ? Ottaa varmaan taas säästöistä jotka olen hänelle kerryttänyt tulevaisuutta varten.
Olen tosi tarkka rahasta ja sinkkuna saanut omaisuutta viisaan rahankäyttöni ansiosta. Säästänyt lapsellekin pesämunaa ja turvaa, kasvattanut aina järkevästi ja harkiten /raha ja talous. Vaan mitä tapahtuu.. Nuori pistää kaiken sileeksi ja minä kihisen kiukkua kun ei ymmärrä. Turha puhuakaan aiheesta enää kuin riita siitä vain tulee...
Kommentit (31)
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän meilläkin ole edessä sama. Lapsi on ollut pienestä pitäen sellainen hetkessä eläjä ja raha selkeästi polttaa taskuissa. Jos saa vaikka ylimääräistä rahaa niin käyttää ne samantien. Meillä on toinenkin lapsi ja hän on sitten eri puusta veistetty, todella harkitsevainen rahankäytön suhteen. Samalla lailla olen molemmille antanut rahakasvatusta, en usko että on siitä kiinni. Olen saanut molemmille säästettyä noin 5000 e rahastoon, veikkaan että nuo rahat on muisto vain hetki sen jälkeen kun tämä tuhlaavampi saa omiinsa käyttöoikeuden. No toki toivon, että käyttävät sen johonkin mukavaan, mutta joku järki päässä kuitenkin. Saa nähdä kuinka käy.
Mulla ihan sama. Toisella raha polttaa näpeissä, toinen käyttää todella harkiten ja säästää pitkäjänteisesti. Ja tätä ensimmäistä olen varmasti yrittänyt opettaa ja kasvattaa näissä asioissa vielä monin verroin enemmän, mutta tuntuu että hänen kohdallaan kaikki menee kuuroille korville, kun taas toinen imee siinä sivussa kaikki nekin opit. Lisäksi tällä tuhlarilla olisi koko ajan todella kalliita toiveita (esim. tänä aamuna totesi että kun hän saa uuden puhelimen, hän sitten haluaa iPhonen - HAH) kun taas säästäväisempi lapsi on myös paljon vaatimattomampi niissäkin.
Itsekin olen säästänyt lapsia varten rahastoihin mutta juuri näitä asioita silmällä pitäen ne ovat minun nimissäni.
Vierailija kirjoitti:
No on opetettu rahan käyttöä huomattavasti enemmän kuin tavisperheessä, se on varmaa. Ihan jo pikku muksusta asti. Mutta minkäpä teet kun riemu repesi kun baarin ovi aukesi 18 vee..Ei tietenkään siellä usein aikaa vietä mutta kulutuskäyttäytyminen kyllä muuttui nautinnon hakuisemmaksi. Ennen säästi, sijoittikin, nyt "nauttii elämästä" on kuulemma motto.
Ap
Minun äitini oli aika nuuka, ja lapsena/nuorena sain todella harvoin mitään, mitä halusin. Etenkään, jos en tehnyt töitä haluamieni asioiden eteen, esim. skootterin sain kun olin puoli vuotta siivonnut lähes joka ilta parin tunnin ajan äitini yrityksessä. Etenkin teininä vit utti kun en juuri saanut esim. uusia vaatteita niinkuin kaverit saivat. Joten, siitä lähtien kun sain ekan kesätyöpaikan, käytin lähes kaikki rahat vaatteisiin, meikkeihin, ulkona syömiseen jne. Niin sanotusti otin takaisin kaiken sen, mitä en aiemmin ollut saanut. Varhaisaikuisena tuli sitten hankittua myös opintolainaa ja muita velkoja, joista osaa maksan edelleen. Vasta nyt 30-vuotiaana voin sanoa oppineen vastuulliseksi ja kohtalaisen fiksuksi rahankäyttäjäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä täysi-ikäisyys eli 18v ei ole vielä sopiva aika antaa mitään säästötilejä. Pojat on niin lapsia siinä, pitää näyttää muille ja tehdä vaikutus tyttöihin. Ja alkoholi antaa mukavasti rohkeutta "olla oma itsensä". Tossa vaiheessa on paha, jos nuori tottuu että koko ajan on taloudellista puskuria valmiina jos työssä saadut rahat loppuvat. Tottuu saamaan kaikkea nyt ja heti. Ehkä pieni elämänkokemus olisi paikallaan. Esim kun täyttää 30v, saa säästöt. Ja silloinkin sen perusteella, miten on omia rahojaan osannut käyttää viimeisen viiden vuoden aikana.
Ei niitä voi olla antamattakaan, jos säästöön on kertynyt jotain. Meillä on sama tilanne ja säästössä oli lapsen nimissä sen verran että siinä olisi ollut jo käsiraha asuntoon. Mutta kun lapsi täyttää 18v, ne on lapsen rahoja ja voi tehdä niillä mitä haluaa. Ja on kyllä tehnytkin. Mutta Siperia opettaa. Kun alkaa joskus asuntoa katselemaan, voi muistella niitä rällättyjä rahoja. Ja joku kohta sanoo, että pakkoko niitä on lapsen nimiin säästää, niin kyllä. Emme halua että lapsi olisi joutunut maksamaan lahjaveroa. No, nyt sillä ei ole mitään väliä, rahat on kohta menneet. Onhan tässä vähän sellaista zen-asennetta saanut etsiä.
Tämä lohdutti. Samoja tunteita. Kiitos kun kerroit.
Ap
Jep. Itsellenikin opetettiin nuorena rahankäyttöä mutta silti shoppailin kaikki rahat. Kenkiä, vaatteita, meikkejä Olin toisaalta myös sen verran rahanhimoinen että kävin töissä 14-vuotiaasta asti.
Nyt 30-vuotiaana olen tarkka rahoistani. Opiskelin ammatin josta tienaa. Ostin oman asunnon. Shoppailen vain harvoin ja säästössä/sijoituksissa 30000.
No siperia opettaa sitten joskus.
Vierailija kirjoitti:
No siperia opettaa sitten joskus.
Tai sitten ei. Mä olen elänyt kohta 50 vuotta huolettoman tuhlaavaisesti eikä mitään "siperiaa" ole näkynyt. Tienaan paljon, laitan menemään paljon. Omistusasuntoa en ole koskaan halunnut enkä halua.
Ei ole kasvatuksesta kiinni. Saman kasvatuksen sain kuin siskoni. Äitini säästi molemmille pesämunat, jotka saimme 18-vuotiaana. Siskoni biletti ja shoppasi puolessa vuodessa kaiken (arvatkaa pitikö edes niistä vaatteista mitä shoppasi kassikaupalla enää parin viikon päästä..?), minulla taas oli sitä rahaa jäljellä vielä vuosien päästäkin.
Nyt olemme keski-ikäisiä, ja siskoni kokee että minä olisin ollut joku lellikki ja saanut kaiken helpolla, ja häntä ei mukamas ole koskaan autettu. Äiti hoiti hänen lapsia joka viikonloppu, maksoi harrastukset että heillä olisi elämyksiä jne. Ei ole estetty menemästä töihin, ei ole pakotettu suhteisiin huonojen miesten kanssa.
Valintojen maailma. Mutta pysy kovana, jos aikuinen lapsesi alkaa syyllistämään sinua valinnoistansa. Sano aina vastaan että ei ole pakotettu tekemään huonoja valintoja. Oma äitini luulee tänäkin päivänä että olisi vieläkin enemmän pitänyt tehdä laiskan itsekkään sian eteen.
Ehkä nuori mies sitten haluaa kokeilla joitakin asioita, joita ei ole koskaan kokenut. Hakee elämyksiä, kuten jotkut aikuiset esimerkin antavat. Osa nuorista varmaan säästää tai menee asumiseen. Alkoholi on se joka voi noissa asioissa sekoittaa ajattelua, baari on aika turha asia, ihmisiä löytyy muualtakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos omiaan tuhkaa niin miksi kihiset kiukusta?
Omia ja omia...miten sen nyt ottaa. Minun säästämiä että olisi sitten helpompaa ostaa se auto, asunto tai mihä nyt tarvitseekaan.
Vaikea säästäväisenä seurata miten ei ymmärrä raha-asioita ollenkaan.
Olen minäkin yksin ja lapsen kanssa reissannut, toteuttanut unelmia, laittanut rahaa elämiseen mutta ensin säästetään ja sitten törsätään. Tätä on vaikea nuorukaisen ymmärtää. On niin "kaikki mulle heti nyt"
No nyt olet säästänyt ja jos joskus pyytää lisää, niin sano, että tuhlasit rahat jotka olin sinulle säästänyt, nyt olet omillasi. Ei tuommoinen koskaa lopeta jos aina vaan rahaa annat.
Huonosti olet kyllä opettanut, ilmeisesti kaiken olet antanut vastikkeetta.
Enoni oli juuri tuommoinen, raha ei pysynyt, nyt ei ole mitään, yksiössä kituuttaa, ja on helvetin katkera muille, vaikka hänellä nimenomaan oli kaikki mahdollisuudet kun oli vanhemmat säästäneet.
En kestä tätä mustavalkoisuutta täällä!
Tsemppiä ap. Mulla asuu lapset vielä kotona ja molemmat on todellakin saman kasvatuksen saaneet mm. sen rahankäytön suhteen. Siitä huolimatta toinen tuhlaa kaikki rahansa aina ja heti, toinen taas säästää ja käyttää muutenkin rahaa järkevästi. Hiukan hirvittää, että juuri tämä tuhlaavainen saa pian täysi-ikäistyttyään ison perinnön käyttöönsä. Säästäväiselle sisarukselle ei ole tällaista perintöä luvassa.
Olen itse säästäväinen ja molempia opettanut tasan samalla tavalla, mutta tuntuu, että ainoastaan toiselle on nämä opit menneet perille.
Ei niitä voi olla antamattakaan, jos säästöön on kertynyt jotain. Meillä on sama tilanne ja säästössä oli lapsen nimissä sen verran että siinä olisi ollut jo käsiraha asuntoon. Mutta kun lapsi täyttää 18v, ne on lapsen rahoja ja voi tehdä niillä mitä haluaa. Ja on kyllä tehnytkin. Mutta Siperia opettaa. Kun alkaa joskus asuntoa katselemaan, voi muistella niitä rällättyjä rahoja. Ja joku kohta sanoo, että pakkoko niitä on lapsen nimiin säästää, niin kyllä. Emme halua että lapsi olisi joutunut maksamaan lahjaveroa. No, nyt sillä ei ole mitään väliä, rahat on kohta menneet. Onhan tässä vähän sellaista zen-asennetta saanut etsiä.