Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Perhe-elämä introverttinä
16.05.2022 |
Perhe-elämä introverttinä on osoittautunut aivan painajaismaiseksi. Puolisossa ei ole mitään vikaa ja lapsia on vain yksi, sillä en jaksaisi enempää, mutta joka päivä olen aivan puhki. Kadehdin vuoroviikkovanhempia, mutta ei kai toimivaa parisuhdetta sen vuoksi voi hajottaa, että kaipaa omaa tilaa. Ja ennen kuin joku tulee sanomaan, että mitäs lisäännyit, niin en totta puhuen olisi voinut kuvitellakaan, että äitinä olo on tällaista, että omaa aikaa ei ole yhtään, koskaan. Lapsi on nyt 8-vuotias eli ainakin 10 vuotta vielä tätä. En käsitä miten jaksan.
Kommentit (13)
Ja taas on ongelma joku muu kuin introverttiys. Kuka näitä paska-aloituksia tehtailee?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä se lapsi siitä kasvaa tosi nopeasti. 8 v ei enää roiku vanhemmissa kiinni koko aikaa. Nyt vain sitä omaa tilaa hakemaan. Riittävän iso asunto ja riittävästi aikaa vain itselle! Itse teen pitkiä kävelyjä, menen yksin mökille ja hoidan puutarhaa. Tai luen kirjaa suljetun oven takana.
Eikö lapsi ulkoile, harrasta tai käy kavereilla? Voisiko lapsi lähteä joskus viikonloppuna mummolaan tai muuhun reissuun puolison kanssa niin, että sinä jäisit kotiin? Onko sinulla omia harrastuksia tai muita menoja, joihin voisit mennä yksin?
Vierailija kirjoitti:
Ja taas on ongelma joku muu kuin introverttiys. Kuka näitä paska-aloituksia tehtailee?
Samaa mieltä.
t. introvertti suurperheen äiti, joka on lopen kyllästynyt tähän "introvertti = vammainen" -puheeseen
Miksi sinulla ei ole omaa aikaa jos on vaan yksi 8-vuotias lapsi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse onneksi ymmärsin olla kokonaan pariutumatta ja lisääntymättä, mutta taitaa sulla kuitenkin jo olla pahin vaihe ohi jos lapsi on jo 8? Pian tulee esimurkkuikä ja murkkuikä ja hän alkaa irtautua vanhemmista enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja taas on ongelma joku muu kuin introverttiys. Kuka näitä paska-aloituksia tehtailee?
Samaa mieltä.
t. introvertti suurperheen äiti, joka on lopen kyllästynyt tähän "introvertti = vammainen" -puheeseen
Mäkin komppaan. Ongelma taitaa olla jossain muualla kuin introverttiydessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja taas on ongelma joku muu kuin introverttiys. Kuka näitä paska-aloituksia tehtailee?
No näinpä. Itse olen intorvertti ja kolmen lapsen äiti, ja ei tämä nyt NIIN kauheaa ole ollut. itse jo loppusuoralla tämän kanssa, lapset lukioikäisiä tai yli kaikki. Enemmän kuin omat lapset on itsellä ottanut hermoon näiden lasten kavereiden vanhemmat ja harrastusryhmien muut vanhemmat, Ihan oikeasti en halua istua jossain juorukerhossa kun olen vaikka katsomassa lapsen peliä...
Nyt vaikuttaa kyllä siltä, ettei ongelma ole äitiys tai perhe-elämä vaan jonkinlaiset muut elämänhallintaan liittyvät ongelmat. Miten ihmeessä ei voi olla omaa aikaa jos sinulla on vain yksi lapsi, ja hänkin on jo 8-vuotias? Ei tuo kuulosta millään tasolla normaalilta.
Itselläni kaksi lasta (1v ja 3v), lähimmät "tukiverkot" 1000km päässä, mies pitkät päivät töissä ja silti minulla on myös omaa aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapset ovat erilaisia. Jotkut 8-vuotiaat ovat vielä aika paljon vanhemmissa kiinni, niin minunkin. Asumme ulkomailla eikä ole sukulaisia tai muita verkostoja, minne lapsen voisi lähettää. Ei voi laittaa leikkimään yksin ulos, liian vaarallista seutua. Kavereita näkee vain koulussa, se on täällä tavallista.
Varmasti voisin kehittää itselleni jotain harrastuksia ja mennä jonnekin joskus, mutta olen liian uupunut. Haluaisin vain olla omassa kodissani rauhassa, edes joskus, ilman vaatimuksia ja jatkuvaa palvelemista. Lapsi kyllä lukee ja pelailee paljon itsekseenkin, mutta en koe, että voisin uppoutua mihinkään omaan tekemiseen, sillä hetikohta on kuitenkin laitettava lapselle ruokaa tai autettava jossain tai kuunneltava jotain höpötystä. Joskus viikonloppuisin toki mies vie lasta jonnekin pariksi tunniksi ja ne ovatkin ainoita aikoja, jolloin koen että saan vähän happea. Mutta ei se ole riittävästi.
ap
Vierailija kirjoitti:
Lapset ovat erilaisia. Jotkut 8-vuotiaat ovat vielä aika paljon vanhemmissa kiinni, niin minunkin. Asumme ulkomailla eikä ole sukulaisia tai muita verkostoja, minne lapsen voisi lähettää. Ei voi laittaa leikkimään yksin ulos, liian vaarallista seutua. Kavereita näkee vain koulussa, se on täällä tavallista.
Varmasti voisin kehittää itselleni jotain harrastuksia ja mennä jonnekin joskus, mutta olen liian uupunut. Haluaisin vain olla omassa kodissani rauhassa, edes joskus, ilman vaatimuksia ja jatkuvaa palvelemista. Lapsi kyllä lukee ja pelailee paljon itsekseenkin, mutta en koe, että voisin uppoutua mihinkään omaan tekemiseen, sillä hetikohta on kuitenkin laitettava lapselle ruokaa tai autettava jossain tai kuunneltava jotain höpötystä. Joskus viikonloppuisin toki mies vie lasta jonnekin pariksi tunniksi ja ne ovatkin ainoita aikoja, jolloin koen että saan vähän happea. Mutta ei se ole riittävästi.
ap
Okei eli ongelma ei siis ole lapsi eikä introverttiys vaan tukiverkottomuus ja miehen osallistumisen puute. Ymmärrän että tuo on raskas yhdistelmä, ulkomailla asuminen ja yksinäinen lapsiperhearki, josta ei ikinä saa taukoa. Mutta kyllähän asialle voisi tehdä paljonkin, jos siis mies on semmoinen joka pärjää lapsen kanssa. Hyvin voisit lähteä vaikka reissuun (tai vaikka hotelliin) pariksi päiväksi, tai lähettää miehen lapsen kanssa. Ja ihan säännöllisesti, ei vain silloin tällöin. Ei kukaan tee sitä puolestasi, kyllä sinun pitää nyt itse alkaa järjestää elämääsi niin että saat lepohetkiä. Jos mies ei ymmärrä tai välitä, niin ei se parisuhde taida niin hyvä ollakaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
8 vuotias voi mennä kesällä jo esim kesäleirille ja olla yötäkin, oletteko miettineet sellaista? Itse olin tuossa iässä muutamalla viikon leirillä. Olisi lapsen itsenäistymisenkin kannalta ehkä hyvä. Sun ei kyllä kannata palvella tuon ikäistä lasta enää
Alue: Aihe vapaa
Onpa outoa, ettei 8-vuotiaan vanhemmalla ole yhtään omaa aikaa. Itse olin kolmen (3) lapsen yksinhuoltaja ja kyllä sitä omaakin aikaa oli. Heidän ollessaan pieniä toki vähemmän, lähinnä illasta ja aamusta. Tarviiskohan sun oppia jotakin/opetella/suunnitella.