Onko lemmikin koulutus ja komentaminen teillä tasapuolista?
Jakautuuko teillä tasan tuo, miten komennatte koiraa tai vaikka kissaa, jos eläin on tekemässä jotain pahojansa? Jyrsimässä/kynsimässä huonekaluja, syömässä roskaa tai huonekasveja, hyppimässä väärään paikkaan tai kusemassa kenkiin?
Alan olla väsynyt. Meillä minä näköjään olen se joka aina joudun komentamaan, vaikka eläin on hankittu yhdessä. Eipä olisi silloin uskonut mikä työmaa tästä vielä tulee. Ymmärrän että väsyttävän työpäivän jälkeen lemmikkiä voi olla raskas komentaa, mutta mielestäni tämä on miltei sama asia kun lasten kanssa - ei toinen voi aina vaan nyökytellä hiljaa ja olla se "kiva vanhempi" mikä antaa vaan taputuksia ja toinen tekee sen ikävämmän työn.
Asiasta on keskusteltu monta kertaa. Ei silti muutosta. Nyt toisen JATKUVAN passiivisuuden takia ollaan valuttu jo tilanteeseen, missä eläin ei näytä enää edes tottelevan toista. Eli pahasta tilanteesta pahempaan. Olen ollut nyt vielä paljon kotona, mutta suunnitelmissa on vaihtaa työpaikkaa. Miten me sitten pärjätään? Mitä kaikkea asunnossa on kynsitty ja syöty piloille kun en ole kotona?
Tilanne varmaan voisi olla korjattavissa jos puolisolla olisi tahdonvoimaa, mutta oikeasti välillä tuntuu, että komentamisen sijasta haluaisi vaan olla nimenomaan se mukava omistaja joka antaa rapsut vaikka lemmikki hyppisi silmille...
No, jos jotain tästä opin niin eipä meille kyllä toista lemmikkiä enää.
Kommentit (7)
Ihan ensimmäinen ongelmahan on tuo komentamisen tarve, ei se, kumpi komentaa. Hankkikaa nyt hyvät ihmiset ammattiapua, jos lemmikki tarvitsee päivittäin komentamista! Tuosta tilanteesta kärsivät kaikki eikä suinkaan vähiten se eläin itse.
Sisälle merkkaaminen ja kenkien kärsiminen kertovat, ettei koiralla ole kaikki hyvin.
Terve ja stressitön, yksinoloon opetettu, riittävästi virikkeitä ja ulkoilua saava koira ei tee tuollaista.
Ja eläintä ei tosiaan kouluteta komentamalla.
Vierailija kirjoitti:
Sisälle merkkaaminen ja kenkien kärsiminen kertovat, ettei koiralla ole kaikki hyvin.
Terve ja stressitön, yksinoloon opetettu, riittävästi virikkeitä ja ulkoilua saava koira ei tee tuollaista.
Ja eläintä ei tosiaan kouluteta komentamalla.
Juuri näin. Eläintä koulutetaan positiivisen vahvistamisen kautta ja kannattaa ihan oikeasti pyytää ammattilainen käymään siinä vaiheessa, jos komentamista tarvitaan.
Mies hoitaa pääasiassa komentamisen ja melkein yksinomaan ulkoiluttamisen. Se on sen koira, en juuri puutu.
Kysäisin noilta meidän kissoilta ja kuulemma ei ole. Ihan epistä, että kun me kaksijalkaiset käsketään jotain ihan tyhmää, niin kuin olemaan hiljaa kokouksen aikana tai menemään sisään kesken parhaan ulkolenkin, niin niiden pitää muka heti totella. Mutta kun yrittävät puolestaan käskeä vaikka antamaan ruokaa, kun edellisestä ruokailusta on jo 15 minuuttia tai viemään ulos, kun edelliseltä lenkiltä on tultu sisään kolme minuuttia sitten, niin kukaan ei kuuntele tai tottele.
Meillä minä komennan koiraa enemmän kuin koira komentaa minua. Ei ole tasapuolista.
Meillä ei *komenneta* ketään, ei edes koiraa. Koulutettu se kyllä on.