Lue keskustelun säännöt.
Miten toimia ystävyyssuhteen kanssa, jossa itse toivoisi ystävyydestä enemmän kuin toinen?
08.05.2022 |
Toisella on ilmeisesti sellainen puhetapa, että ehdottelee kaikenlaista "mahtavaa" yhteistä, mutta aina ilmenee, että nämä ovat olleet vaan heittoja ja oikeasti toisella ei ole aikaa tai kiinnostusta toteuttaa näitä. Kaikki käytännön ehdotukset tapahtuvat lopulta minun aloitteestani ja tällöin ei yleensä toiselle sovi, eikä myöskään tule vastaehdotusta toiselle ajankohdalle. Itseäni tämä satuttaa, sillä tämä toinen on henkilö, jonka kanssa viihdyn itse ja tuntuu, etten ole vuosiin kohdannut tällaista ihmistä, jonka kanssa "synkkaa" näin hyvin. En usko, että tällä toisella on tarkoitus satuttaa tai aiheuttaa mielipahaa, mutta hänellä taitaa vaan olla itsellään ystäviä, jotka kokee vielä kiinnostavimmiksi kuin minut, vaikka heitteleekin näitä mitä mahtavimpia ehdotuksia ilmoille, ilmeisesti kuitenkin jotenkin vitsillä. Olen yrittänyt tästä puhua tämän ystäväni kanssa, mutta hän ei koe asiaa yhtään näin, eikä tunnista itsessään tätä asiaa, eikä asia myöskään ole koskaan mihinkään muuttunut.
Kommentit (4)
mulla vähän sama tilanne yhden miehen kanssa. humalapäissään soittelee, viestittelee, tavataan ja hän ottaa puheeksi suunnitelmat yhteisistä reissuista ym. mutta nämä eivät toteudu koskaan. ei yritä päästä pöksyihin tms, on vain kaveri mutta jotenkin petyn kun mielessäni suunnittelen näitä matkoja.. muutenkin tuntuu ettei tämä ystävyys ole vastavuoroista. mitäpä minä sitten tällaista kaveria roikotan elämässäni?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juuri näin. Itsekin olen ajatellut ja yrittänyt useaan otteeseen haudata tämän ystävyyden, mutta sitten tämä ystävä kuitenkin silloin tällöin lähettelee mukavia viestejä ja ehdottaa tapaamista jonkin kahvittelun merkeissä. Ongelma on, että minä innostun näistä hänen heittämistään hauskoista ideoista, kuten yhteisestä laivaristeilystä ja mökkiviikonlopusta ja haluaisin toteuttaa näitä. Mutta kun ehdotan tälle käytännön ajankohtaa, ei se sovi, eikä vastaehdotusta tule vaan minun pitäisi jäädä jankkaamaan, että no entä silloin ja entä silloin... Muita ystäviään tämä ystäväni näkee viikoittain, mutta minun tapaamiseni onnistuu korkeintaan muutaman kerran vuodessa ja välimatkasta ei kuitenkaan ole kiinni. Ei sitten ehdottelisi edes noita ideoitaan, niin en itsekään innostuisi niistä. Ihmetyttää, miksi tämä ystävä haluaa edes minut elämäänsä kun kuitenkin hänellä tuntuu muita ystäviä riittävän.
Heivaan veks tuollaiset. Ehdotan jotain ja jos ajankohta ei sovi on hänen asiansa ehdottaa parempaa aikaa. Jään odottelemaan, vaikka vuosiksi.
Ota asia vielä puheeksi ja sano haluavasi tulla kuulluksi tässä asiassa.