Lue keskustelun säännöt.
Epäilen itselleni adhd
07.05.2022 |
Heippa!
Musta on alkanut tuntua, että mulla saattaisi olla adhd. Oireet täsmää ja olen tehnyt pari eri netti testiä jotka puoltavat asiaa. Peruskouluni on loppumassa ja en ukso että enään kerkiää mitään diagnoosia saamaan enkä oikeastaan tiedä haluanko edes sitä.. onko siitä edes hyötyä? Oma luokanvalvoja on kyllä huomannut oireita ja kyseenalaistamut mahdollisuutta, mutta en tuolloin halunnut kertoa ongelmistani kenellekkään ja yritin salailla oireita ja tietenkin väitin vastaan luokanvalvojalleni. Oon sen lisäksi huomannut että kokeissa paljon huolimattomuusvirheitä ja lisäksi tekstin lukeminen on aika vaikeaa välillä (esim. Luetunymmärtämiset). Viimeisin harmituksen aihe on ruotsin valtakunnallisesta kokeesta kohtalainen (6), vaikka normaalisti olen ruotsissa 9-10 oppilas. Kokeessa tosiaan oli pari luetunymmärtämistä eikä ne muutkaan tehtävät ihan putkeen menneet. Ruotsi on aina ollut lempiaineeni ja en ymmärrä miksi. Harmittaa kun kaverieni koe numerot ovat paljon parmepia kuin omani vaikka he eivät joudu lukemaan kuin viimeistäpäivää kokeisiin kuin taas minä. Välillä tuntuu että olen huonompi ja tyhmempi kuin muut.
Mitä mun kannattaisi tehdä. Ja vielä niille ketkä tulevat kommentoimaan että tää on vaan joku muoti-ilmiö niin ei, toivoisin että kyseisiä ongelmia ei olisi ja ne voisi vain kadota pois.
Kommentit (5)
Terve,
mulla on kaveri, joka on saanut ADHD-diagnoosin.
Tärkein apu on ollut terapia, joka tarkoittaa että ammattilainen kouluttaa sille, miten se saa parhaat puolensa esiin. Kaveri ei esim. osaa siivota oma-alotteisesti. Mutta se on oppinut pyytämään kaverin "siivoustreffeille", koska ystävän läsnäolo auttaa sitä keskittymään. Lisäksi terapeutti on ns. koulunkäyntivalmentaja, joka opettaa sopivia opiskelumenetelmiä. Terapeutti ei muuta sinua toisenlaiseksi: se kartoittaa, millainen olet, ja ehdottaa miten saat itsestäsi eniten irti. On itsestä kiinni, tartutko valttikorttiin vai et.
Toiseksi tärkein apu on lääkkeet. Niiden ansiosta kaveri pääsee nepsy-normaaliin tilaan 6-8 tunniksi kerrallaan. Lääkkeet auttavat esim. koepäivinä. Kaverini ei käytä lääkkeitä joka päivä, koska niiden jälkeen tulee epämääräinen, suhiseva olo. Minä en ystävänä huomaa eroani kaverissani lääkittynä vs. lääkittynä, mutta hän sanoo, että hänen sisäinen kokemuksensa on ihan erilainen. On paljon vaivattomampaa olla ystävä toiselle, kun lääke blokkaa ADHD:n. Haittavaikutuksena tosiaan se mielen suhina vaikutuksen hiipuessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Terve,
mulla on kaveri, joka on saanut ADHD-diagnoosin.
Tärkein apu on ollut terapia, joka tarkoittaa että ammattilainen kouluttaa sille, miten se saa parhaat puolensa esiin. Kaveri ei esim. osaa siivota oma-alotteisesti. Mutta se on oppinut pyytämään kaverin "siivoustreffeille", koska ystävän läsnäolo auttaa sitä keskittymään. Lisäksi terapeutti on ns. koulunkäyntivalmentaja, joka opettaa sopivia opiskelumenetelmiä. Terapeutti ei muuta sinua toisenlaiseksi: se kartoittaa, millainen olet, ja ehdottaa miten saat itsestäsi eniten irti. On itsestä kiinni, tartutko valttikorttiin vai et.
Toiseksi tärkein apu on lääkkeet. Niiden ansiosta kaveri pääsee nepsy-normaaliin tilaan 6-8 tunniksi kerrallaan. Lääkkeet auttavat esim. koepäivinä. Kaverini ei käytä lääkkeitä joka päivä, koska niiden jälkeen tulee epämääräinen, suhiseva olo. Minä en ystävänä huomaa eroani kaverissani lääkittynä vs. lääkittynä, mutta hän sanoo, että hänen sisäinen kokemuksensa on ihan erilainen. On paljon vaivattomampaa olla ystävä toiselle, kun lääke blokkaa ADHD:n. Haittavaikutuksena tosiaan se mielen suhina vaikutuksen hiipuessa.
Noilla lääkkeillä on haittavaikutuksia tietysti.
Itsekkään en käytä niitä kuin tarvittaessa.
Jokapäivä elvanse, en ole huomannut haittoja vielä .
Otat asian puheeksi seuraavassa oppilaitoksessa kouluterveyden hoitajan kanssa. Tällä lukukaudella asialle ei enää ehdi tehdä yhtään mitään. Koska oot opiskelija niin nää tutkimukset haetaan kouluterveyden kautta.