En ole paras versio itsestäni avioliitossani ja asunpaikassani
Olen viimeaikoina ollut tytön takia paljon toisella paikkakunnalla. Olen iloinen, pirteä, aktiivinen ja sosiaalinen. Kotiin mennessäni ja takasin työpaikalle ja omalle kylälle huomaan negatiivisuuden nostavan päätään. Ärsyynnyn taas helpommin ja olen aikaansaamaton ja kyllästynyt.
Millä tätä oman kulman iloa saiki lisättyä. En nyt miehestäkään haluaisi erota, mutta olen eläväisempi ja ehkä iloisempikin toisaalla. Ja lapsia on, 2 yläkoululaista.
Kommentit (6)
Ehkä vanhat tutut kulmat ovat alkanet tympiä sinua? Vai onko siellä asuessanne tapahtunut jotain masentavaa, jolloin ympäristö muistuttaa siitä ja ajaudut apeisiin tunnelmiin?
Eräs alue, jossa asuin nuorena ollessani onneton, kauan sitten, vieläkin tekee apean ja jotenkin väsyneen olon, kun joskus kuljen sen alueen läheltä.
Tulisiko muuttaminen kyseeseen (miehen + perheen kanssa tietenkin)?
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Tuskinpa se ero mitään ratkaisisi tai muutto muualle. Sama se olisi kohta siellä uudessa paikassakin tai eronneena edessä. Hetken se uutuuden viehätys ja vaihtelu jaksaa innostaa, mutta sitten lässähtää. Selvitä mitä siellä taustalla on, mikä sen tyytymättömyyden aiheuttaa, mihin asioihin ja millaista muutosta kaipaat. Se kaikki lähtee sinusta itsestäsi. Pelkkä maiseman vaihdos ei auta yhtään mitään.
Sama juttu. Asun osan vuodesta toisella paikkakunnalla ja siellä olen kuin toinen ihminen verrattuna siihen mitä virallisella kotipaikkakunnallani. Ja kummassakin elän ihan normaalia arkea eli lomailu tmv ei tätä selitä.
Tosin kummassakin paikassa huomaan sen, ettei sinkkuna eläminen sovi mulle vaan parisuhteessa olisin juurikin se paras versio itsestäni.
Muutto ei ole miehelleni vaihtoehto. Ja toki onhan mullakin täällä kulmilla tärkeiksi tulleita ystäviä. Mutta jotenkin kaikki on sitä samaa kaipaisin lisää sosiaalisia suhteita, jotain uutta tekemistä ja tämän kulmakunnan tarjonta on nyt koulutus läpi.
Ap
Siis työn takia olen ollut pidempiä jaksoja pois kotikulmilta.