Onko perusterveellä ihmisellä, joka sairastuu kaikenmaailmaan tartuntatauteihin monta kertaa vuodessa huonot geenit?

Tietysti tuohon myös geenitkin vaikuttavat. Elintavoilla on suuri merkitys; tätähän ei nykyään saisi sanoa, mutta ylipaino heikentää vastustuskykyä. Kylmässä/viileässä oleskelu parantaa vastustuskykyä ihan tutkitusti, mutta suurin osa väestöstä viettää lämpimissä sisätiloissa noin 90% hereilläoloajastaan. Minä olen ulkona 7-8 tuntia työpäivän aikana koska teen ulkotyötä ja ei tarvitse usein sairastella, viimeksi oli yhtenä iltana hieman kuumeinen olo vuonna 2019. En ole saanut koronaakaan, vaikka ei ole ensimmäistäkään k-rokotetta.

Luultavasti henkilöllä on monta korona rokotusta takanaan.

On huonot geenit.

Ravinto, liikunta, uni ja stressi vaikuttavat, varmasti geenitkin.

Tupakoijat ja ylipainoiset ovat usein sairaita, samoin pieniä lapsia hoitavat (usein) äidit ja iäkkäät ihmiset.

Kun törkkäsin lautaselta kunnolla tilaa vihanneksille ja hedelmille ja aloitin päivittäiset kävely- ja lihaskuntoharjoitukset, niin eipä ole moisia ongelmia enää ilmaantunut. Lisukkeeks viel säännöllinen vrk-rytmi ja tietoinen stressinvälttely. Totta, ei tarua!

Huono käsihygienia tai paljon sosiaalikontakteja tai taipumus liikkua paikoissa, joissa on paljon muita ihmisiä.

Vierailija kirjoitti:

Ravinto, liikunta, uni ja stressi vaikuttavat, varmasti geenitkin.

Tupakoijat ja ylipainoiset ovat usein sairaita, samoin pieniä lapsia hoitavat (usein) äidit ja iäkkäät ihmiset.

Minä olen monisairas (astma, chronin tauti, verenpainetauti), ja myös ylipainoinen (170cm, 80 kg) ja ikivanha(52), enkä ole juuri koskaan kipeä. Olen altistunut lukemattomia kertoja koronallekin, mutta se ei vaan tartu.

Eipä taudit tartu minuun tai ovat ihan naurettavan pieniä nuhia joskus monen vuoden välein. Kerran iski A-influenssa ja silloin tarvitsi lähtea sairaalaan ja olikin vakava juttu sitten. Sen jälkeen aina rokotus. Mutta se olikin täysin erilainen tauti kuin kaikki muut.

Terveelliset elintavat ja nuori ikä auttaa ja influenssaan tietysti rokotus. No nyt olen influenssan jäljiltä keuhkovammapotilas eli mahdollisesti taudit voi tarttua helpommin.

Vierailija kirjoitti:

Luultavasti henkilöllä on monta korona rokotusta takanaan.

Tämä. Koronarokotteet tuhoavat immuniteetin.

D-vitamiini.

On huonot geenit. Tunnen ihmisiä jotka tekee kaikkensa tuhotakseen terveytensä ja muut ihmiset ympärillään ja niissä ei viihdy edes taudit saatika ota kiinni. Joten geeneistä se on pakko olla kiinni.

Mä en ole pahemmin ollut sairaana elämäni aikana, silloin tällöin olen ollut flunssassa tai vatsataudissa, mutta aika harvoin. Syyskuussa 2020 jouduin syömään kahta antibioottia ja kortisonia pitkän aikaan bakteeritulehduksen takia. En tiedä veikö ne elimistöni puolustuskyvyn, mutta sen jälkeen olin vuoden verran jatkuvasti flunssassa ja sairastin muutaman vatsataudin. Nyt on mennyt taas noin puoli vuotta, etten ole sairastellut yhtään.

Urheilijat sairastuu usein, ja työkaveri on hoikka nuori mies, joka liikkuu erittäin paljon, ja on aina flunssassa.

Elimistön liika stressaaminen kai laskee vastustuskykyä.

Todennäköisemmin hänellä on vain epäterveelliset elintavat.

Jotkut ihmiset vaan saa huonon käden elämässä. Eipä sille voi mitään.

Immunologiselta kannalta voi olla tietyille sairauksille alttiit geenit.

Tiettyjen veriryhmien tiedetään suojaavan joiltakin sairauksilta, mutta joitakin sairauksia esiintyy enemmän tietyissä veriryhmissä. Erilaiset geenimutaatiot altistavat eri sairauksille ja toiset puolestaan suojaavat joiltakin sairauksilta.

Kaikilla ihmisillä on yksilöllinen genomi.

Elintavoissa tai -olosuhteissa voi myös olla jotain immuunipuolustusta heikentävää.

Jotkut eivät sairastu edes kerran viidessä vuodessa ja tämä ei ole selitettävissä pelkillä elintavoilla.

Myös lapsuudessa ja jo raskausaikana tapahtuneet altistumiset ja immuunipuolustuksen vahvistuminen tai vahvistumatta jääminen vaikuttaa sairastumisalttiuteen vielä aikuisuudessakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ravinto, liikunta, uni ja stressi vaikuttavat, varmasti geenitkin.

Tupakoijat ja ylipainoiset ovat usein sairaita, samoin pieniä lapsia hoitavat (usein) äidit ja iäkkäät ihmiset.

Minä olen monisairas (astma, chronin tauti, verenpainetauti), ja myös ylipainoinen (170cm, 80 kg) ja ikivanha(52), enkä ole juuri koskaan kipeä. Olen altistunut lukemattomia kertoja koronallekin, mutta se ei vaan tartu.

Kuvasin yleistä tilannetta.

Hyvä, että olet pysynyt terveenä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ravinto, liikunta, uni ja stressi vaikuttavat, varmasti geenitkin.

Tupakoijat ja ylipainoiset ovat usein sairaita, samoin pieniä lapsia hoitavat (usein) äidit ja iäkkäät ihmiset.

Minä olen monisairas (astma, chronin tauti, verenpainetauti), ja myös ylipainoinen (170cm, 80 kg) ja ikivanha(52), enkä ole juuri koskaan kipeä. Olen altistunut lukemattomia kertoja koronallekin, mutta se ei vaan tartu.

Kuvasin yleistä tilannetta.

Hyvä, että olet pysynyt terveenä. 

Tupakoinninkaan kannalta ei pidä yleistäen paikkaansa, että "tupakoijat ovat usein sairaita". Vuosikymmeniä jatkunut tupakointi eli pitkään jatkunut tupakointi voi vaikuttaa terveyteen samoin kuin minkä tahansa saasteen pitkäaikainen hengittäminen, mutta tupakointi yksistään vähäisemmässä määrin ei yleisesti tee useammin sairaaksi kuin tupakoimattomuus. Tupakointi saattaa jopa vähentää stressiä, vaikka ei olekaan suositeltava tai pitkäaikaisesti tehokas hoitokeino stressille. Tupakointi yhdistettynä muihin huonoihin elintapoihin ja -olosuhteisiin, kuten ylipainoon, liian vähäiseen uneen tai päihteistä erityisesti alkoholin käyttöön, voi lisätä sairastumisalttiutta.

Myöskään väite yleisesti pienten lasten äitien olemisesta usein sairaina ei pidä paikkaansa. Onkohan tässä oletuksena, että äidit sairastuvat lastensa mukana päivähoidosta kulkeutuneista viruksista vai että äitien liian vähäinen lepo sairastuttaa heidät?

Joidenkin äitien kohdalla tämä varmasti pitääkin paikkansa, luultavasti juuri niiden samojen äitien kohdalla, joiden lapset sairastuvat helposti.

Ne äidit eivät sairastu useammin, joiden vastustuskyky on vahvempi eivätkä ne, joiden lapsetkaan eivät sairastu usein.

Liian vähäinen lepo heikentää immuunipuolustusta.

Ylipaino heikentää immuunipuolustusta ja lisää tulehdusreaktioita kehossa.

Lievä ylipaino etenkään naisilla, joilla on lantion alueelle kertynyttä rasvakudosta, ei ole yhtä haitallista terveydelle kuin vyötärölihavuus.

Liikkumattomuus ja sokerin runsas käyttö on aina haitallista.