Tiedättekö ihmisiä, jotka hymyilevät aina? Mitä heistä ajattelette?

Hymyilevästä miehestä tulee epäluotettava vaikutelma. Kun ilme on vakava, mies on paljon uskottavampi, että hän on tosissaan.

Tykkään hymyilevistä ihmisistä. Minusta ihmiset hymyilevät yleisesti liian vähän ja pihtaavat hymyään.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu hymystä. Tiedän ihmisen, joka hymyilee koko ajan niin, että hampaat näkyvät. Jotenkin epäilyttävä vaikutelma tulee.

Niinpä. Sukulaisen ex hymyili koko ajan ja aina. Jopa vaimonsa mummon hautajaisissa mies oli kun irvikissa.

EI SEKÄÄN TERVETTÄ OLE.

Ajattelen, että hän hymyilee, koska haluaa minulta jotain. Valitettavasti on kokemuksia tälläisistä tyypeistä.

Kun ihminen hymyilee kuin hangon keksi, minulla hälytyskellot soivat ja pelkään, että joudun maksamaan tästä vielä tautisesti.

Siis sarjassamme viekkaat keskuudessamme.

Muuten kiva, mutta onko neutraalia ilmettä koskaan vai pelkkä hymy. Entä jos toinen puhuu vakavista asioista esim. huolesta.

Tulee mieleen epäilyttävä ja epävakaa persoona. Hymyillä voi, jos juttelee jollekin tai satunnaisesti jollekin lukemalleen, kuulemalleen tai ajattelemalleen asialle. Jatkuva hymyily ei ole tervettä.

Jotkut uskovaiset hymyilevät koko ajan. Luulen että ne jotka muuten hymyilevät koko ajan ajattelevat omia mukavia asioitaan eivätkä niinkään piittaa mitä ympärillä tapahtuu.

En kummempaa. Jotkut ovat aurinkoja ja joidenkin perusilme on taas totisempi tai vähän miettivämpi. Mukavia ja ilkeitä löytyy kummastakin luokasta.  

Ovat polttaneet pilveä tai ovat muuten muissa mailmoissa.

Mä hymyilen yleensä töissä, koska asiakaspalvelussa sitä on vaadittu, mutta vanhainkodissa muut ihmetteli sitä tapaa, kukaan työntekijöistä ei hymyillyt paljon siellä. Sinänsä kummallista koska onhan vanhukset heidän asiakkaitaan...

Faith kirjoitti:

Tuosta "tehdessään lumitöitä" tuli hauska mielikuva.
Hymyilen itse aika paljon, usein myös ollessani yksin liikkeellä. Hymyilemisestä tulee hyvä olo ja voi ajatella, että muillekin ihmisille saattaa tulla elämänmyönteisempi olo. En kuitenkaan "vaadi", että muut hymyilevät ja ilmentävät myönteistä asennetta. Jokainen tavallaan.

Olen oikeasti nähnyt kyseisen miehen tekemässä lumitöitä. Hymyili kuin Naantalin aurinko. ap

Vierailija kirjoitti:

Itse olen tuollainen aina hymyilevä. Liittyy kai jotenkin jännitykseen ja hermostoon koska mulla on sos tilanteiden pelko. Ihmiset on kysyneet multa, miksi aina hymyilen. Ja en osaa sanoa. En pysty kontrolloida sitä. Kerran hymyilin hautajaisissa ja se oli paha. sairastan myös masennusta.

Tälläinen mielikuva pakonomaisista hymyilijöistä tulee. Että ovat epävarmoja ja jotain on vinossa.

No jos nyt hautajaisia myöten ihan kaikkialla hymyilee niin jonkinlainen vamma pitää olla. Jos taasen hymyilee tavallisessa arkisissa tilanteissa ajattelen, että on onnellinen ihminen. 

Ketäänhän ei oikeasti hymyilytä aina, joten jos jonkun kasvoilta ei hymy koskaan häviä, kyllä siitä jollain tavalla feikki vaikutelma tulee. Sama on kyllä myös ihmiset, jotka puhuvat aina nauravasti, yksi työkaveri on sellainen, että puhuessaan käytännössä nauraa hieman aina samalla ja se on todella epäilyttävän kuuloista.

Vierailija kirjoitti:

Ketäänhän ei oikeasti hymyilytä aina, joten jos jonkun kasvoilta ei hymy koskaan häviä, kyllä siitä jollain tavalla feikki vaikutelma tulee. Sama on kyllä myös ihmiset, jotka puhuvat aina nauravasti, yksi työkaveri on sellainen, että puhuessaan käytännössä nauraa hieman aina samalla ja se on todella epäilyttävän kuuloista.

Naureskelu voi olla merkki hermostuneisuudesta tai jännityksestä. Joillain on myös eräänlainen pakko-oire, jossa tahattomasti naurahtaa joka välissä. Saman tyyppinen oire kuin joillain tiivis silmien räpyttely tms. 

Meidän työpaikan siivoja on tuollainen. Aina hymyileväinen, tervehtii iloisesti ja on kohtelias. Ilmeisen ammattitaitoinen myös, kun onnistuu pitämään känkkäränkkäpäivät piilossa.

Tiedän tuollaisia, mutta en tunne lähemmin. Saavat minussa aikaan hermostuneen olon. Tuntuu, että elävät jossakin ihan omassa maailmassaan.

Ei sille oikein mitään voi 😄 No en nyt toki aina hymyile, mutta usein yksin kävellessäkin

Vierailija kirjoitti:

Meidän työpaikan siivoja on tuollainen. Aina hymyileväinen, tervehtii iloisesti ja on kohtelias. Ilmeisen ammattitaitoinen myös, kun onnistuu pitämään känkkäränkkäpäivät piilossa.

Kuka tahansa terve aikuinen pystyy työpäivän ajan olemaan "asiakaspalveluroolissa" eli ystävällinen ja kohtelias. Siivoojan ammattitaito mitataan työn jäljellä, ei sillä miten paljon hymyilee.