Oletko tyytyväinen sosiaalisiin taitoihisi?

En ole, tarvitsisin kipeästi jotain apua niihin.

.

Sosiaaliset taitoni ovat ehdottomasti hiippakunnan parhaat.

Joo, mutta haluaisin osata sanoa ei syyllistymättä ja lempeän jämäkästi

Te, jotka ette ole tyytyväisiä, haluaisitteko osallistua johonkin kurssille, jossa opeteletaisiin erilaisia sosiaalisia taitoja? 

nuoli ylös: kyllä

nuoli alas : en haluaisi

Olen, mutta siihen en ole tyytyväinen, että ihmiset eivät kiinnosta minua. En saa muista ihmisistä oikein mitään, no toki uusia ajatuksia tms, mutta en heidän läsnäolostaan. Ektrovertin elämä olisi helpompaa, kun muiden kanssa olisi kivaa.

En tosiaan. Olen melko ujo enkä osaa tehdä ns. tikusta asiaa vieraiden ihmisten seurassa, joten joko seuraan tilannetta tuppisuuna vieressä tai vastaan punastellen ja änkyttäen kysymyksiin. Tuttujen ihmisten seurassa taas olen hyvinkin avoin ja osaan keskustella ja löydän sanoja.

Vierailija kirjoitti:

Olen, mutta siihen en ole tyytyväinen, että ihmiset eivät kiinnosta minua. En saa muista ihmisistä oikein mitään, no toki uusia ajatuksia tms, mutta en heidän läsnäolostaan. Ektrovertin elämä olisi helpompaa, kun muiden kanssa olisi kivaa.

Mielenkiintoista! Itse introverttinä olen aina ajatellut, että ekstroverteillä on joku suuri vietti nimenomaan nauttia toisten ihmisten läsnäolosta.  Mihin ekstroverttiytesi siis perustuu, jos et innostu ihmisistä? (Enkä siis yritä sanoa, ettet olisi ekstrovertti, yritän vain laajentaa tätä ymmärrystäni)

Minusta kaikkien ei tarvittse olla samanlaisia. Olemme sisäsiiittoinen kansa ja siihen pyrkiminen on luonnnollista.

Vierailija kirjoitti:

Minusta kaikkien ei tarvittse olla samanlaisia. Olemme sisäsiiittoinen kansa ja siihen pyrkiminen on luonnnollista.

Yritätkö siis sanoa, että kenenkään ei pitäisi olla tyytymätön sosiaalisiin taitoihinsa, vaikka niissä voisi olla hiomista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen, mutta siihen en ole tyytyväinen, että ihmiset eivät kiinnosta minua. En saa muista ihmisistä oikein mitään, no toki uusia ajatuksia tms, mutta en heidän läsnäolostaan. Ektrovertin elämä olisi helpompaa, kun muiden kanssa olisi kivaa.

Mielenkiintoista! Itse introverttinä olen aina ajatellut, että ekstroverteillä on joku suuri vietti nimenomaan nauttia toisten ihmisten läsnäolosta.  Mihin ekstroverttiytesi siis perustuu, jos et innostu ihmisistä? (Enkä siis yritä sanoa, ettet olisi ekstrovertti, yritän vain laajentaa tätä ymmärrystäni)

En ole ekstrovertti, vaan totesin, että ektroverttina OLISI helpompaa, koska he nauttivat muista ihmisitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen, mutta siihen en ole tyytyväinen, että ihmiset eivät kiinnosta minua. En saa muista ihmisistä oikein mitään, no toki uusia ajatuksia tms, mutta en heidän läsnäolostaan. Ektrovertin elämä olisi helpompaa, kun muiden kanssa olisi kivaa.

Mielenkiintoista! Itse introverttinä olen aina ajatellut, että ekstroverteillä on joku suuri vietti nimenomaan nauttia toisten ihmisten läsnäolosta.  Mihin ekstroverttiytesi siis perustuu, jos et innostu ihmisistä? (Enkä siis yritä sanoa, ettet olisi ekstrovertti, yritän vain laajentaa tätä ymmärrystäni)

En ole ekstrovertti, vaan totesin, että ektroverttina OLISI helpompaa, koska he nauttivat muista ihmisitä.

Aivan, my bad.

En ole. Minua helpottaisi ihan valtavasti jokin diagnoosi esim autismista, mutta sellaista en ole saanut ja jäljelle on vaan jäänyt epätietoisuus, miksi en osaa kommunikoida ihmisten kanssa, ihan kuin olisin vieraalta planeetalta. Hirveä tila ja vaikuttaa mielenterveyteen.

Vierailija kirjoitti:

En ole. Minua helpottaisi ihan valtavasti jokin diagnoosi esim autismista, mutta sellaista en ole saanut ja jäljelle on vaan jäänyt epätietoisuus, miksi en osaa kommunikoida ihmisten kanssa, ihan kuin olisin vieraalta planeetalta. Hirveä tila ja vaikuttaa mielenterveyteen.

Sama homma itsellänikin... Mutta en tiedä helpottaisiko diagnoosi, lähinnä tarvitsisin jotakin työkaluja ja keinoja arkeen, joilla selvitä tilanteista.

Selviän kyllä ihan hienosti muttta olen tietoinen siitä kuinka paljon paremmin voisin menestyä jos sosiaaliset taitoni olisivat paremmat.

Osaan hyvät käytöstavat ja olla ystävällinen, mutta välttelen ihmiskontakteja. Joten en ihan taida olla sellainen kuin tässä maailmassa pitäisi.

Ennen minun kaltaiset olivat niitä kylän erakoita, jotka kuitenkin pärjäsivät ihan hyvin eivötkä olleet haitaksi kellekään. Heiltä ehkä jopa ostettiin vaihtokaupalla jotain apetta tai vene tai rohtoja, mitä nyt kulloinenkin erakko osasi tehdä.

Sosiaaliset halut on aika pienet - taidot kai ihan ok olis mutta mitäpä niillä.

Olen. Sosiaalisissa tilanteissa olen kuin kameleontti, joka pystyy vaihtamaan eri ihmisten kohdalla "roolia". Tulen toimeen kaikkien kanssa. Myös niiden, joista en erityisemmin pidä. Musta varmaan saa helposti kuvan, että olisin kovinkin sosiaalinen ja ekstrovertti, mutta totuus on toinen. Olen varsin introvertti ja vapaa-aikaani vietän vain sellaisten ihmisten kanssa, joista aidosti pidän, ja silloin, kun itse haluan. 

Jokseenkin. Välillä voisi jättää möläyttämättä asioita niin suoraan. Ja yritän varoa nykyisin muiden päälle puhumista. Joskus on vaan vaikea arvioida jatkaako joku juttuaan vai ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen, mutta siihen en ole tyytyväinen, että ihmiset eivät kiinnosta minua. En saa muista ihmisistä oikein mitään, no toki uusia ajatuksia tms, mutta en heidän läsnäolostaan. Ektrovertin elämä olisi helpompaa, kun muiden kanssa olisi kivaa.

Mielenkiintoista! Itse introverttinä olen aina ajatellut, että ekstroverteillä on joku suuri vietti nimenomaan nauttia toisten ihmisten läsnäolosta.  Mihin ekstroverttiytesi siis perustuu, jos et innostu ihmisistä? (Enkä siis yritä sanoa, ettet olisi ekstrovertti, yritän vain laajentaa tätä ymmärrystäni)

Olen ekstrovertti, hyvillä sosiaalisilla taidoilla. Kaikenlaiset ihmiset on elämän suola ja nautin suuresti keskusteluista ventovieraiden ihmisten kanssa.