Käsityöläismammat hoi, auttakaa mua valitsemaan käsityöharrastus!
En ole koskaan ollut kätevä käsistäni ja haluaisin oppia jonkun käsityötaidon nyt vanhemmalla iällä. Haluaisin että harrastus olisi:
a) helppo aloittaa, siis niin ettei tarvitse tunteja opetella ennen kuin pääsee tekemään kunnolla mitään
b) rentouttavaa, haen käsityöharrastusta nimenomaan ahdistukseen että käsillä olisi tekemistä
c) semmoinen, joka ajan mittaan automatisoituisi niin ettei tarvitse koko ajan olla silmä kovana, haluaisin tehdä samalla kun kuuntelen podcasteja tai katson telkkaria
d) vähän anteeksiantava, olen kömpelöä nakkisormisorttia enkä koskaan ole ollut haka käsitöissä, niin ainakin aluksi pitäisi löytyä sellaisia projekteja joissa voi vähän säheltää ilman että menee kaikki pilalle
e) sisätiloissa tehtävää ja mahdollisimman hiljaista, eli en porakoneella haluaisi jurruuttaa öitä pitkin
Ehdotuksia? Mietin virkkaamista, mutta jos on parempia ehdotuksia niin kertokaa toki!
Kommentit (20)
Minä en ole käsityöihminen, mutta osaan silti virkata ja neuloa. Pipot on helpoimpia. Niitä voi neuloa vaikka hyväntekeväisyyteen, jos itse ei tarvitse. Koska olen itä-Suomesta, sanon neuloa ja mun puolesta joku muu saa sanoa kutoa, ihan sama, puikoilla tekemisestä kuitenkin puhutaan. Lapasetkin on kohtalaisen helpot, kun on peukalon oppinut. Patalaput eivät ole helpoimpia, niistä tulee helposti kupruja ja harvoin pitäviä.
Nukkekotihuone rakentaminen. Voi ollal vaikka fantasiamaailmasta. Esimerkki:
Virkkaamista ehdottaisin! Minä aloitin virkkaamisen opettelun matonkuteella. Syntyy nopeasti valmista ja purkaminenkin on helppoa jos menee pieleen. Virkkaa vaikka kori tai vessaan matto.
Voisin kokeilla virkkaamista! Esim. kaulahuivin tekeminen näyttää aika helpolta hommalta jos ei tee sen mutkikkaampia silmukoita :)
Ap
Näillä kriteereillä suosittelisin myös neulomista. Se menee ainakin itselläni automaattisemmin kuin virkkaus ja kädet eivät kipeydy samalla lailla. Sen oppii kyllä nopeasti. Jos ihan ekat yritelmät eivät onnistu, langan voi jopa purkaa ja tehdä uusiksi. Alkuun pääsee langalla, puikoilla ja parsinneulalla.
Itse nautin kyllä eniten ompelemisesta, mutta se vaatii enemmän tilaa ja välineitä ja vaikeampi opetella.
Valmiiksi painettuun kuvapohjaan on helppo tehdä ristipistotyö, tyyny, taulu tms. Isolla neulalla ja villalangalla voi aloittaa. Siihen jää koukkuun, se on niin kivaa!
Toi telkkari käytännössä rajaa sen neulomiseen, virkkaamiseen ja ristipistoihin. Useimpia muita juttuja pitäisi tehdä pöydän ääressä. Ellei sulla tietty ole työhuonetta, jossa on pöytä ja telkka.
Tilkkutyöt on kivoja ja rentouttavia, tarvitset kyllä ompelukoneen.
Askartelu, esim koruaskartelu, käy kyllä myös, vaikka pöytä onkin tarpeen: matala sohvapöytä kelpaa ihan hyvin. Yksi projekti ei kestä kauan.
Kollaasien tekeminen, podcasteja voi kuunnella samalla.
Neulominen, virkkaaminen ja ristipistotyöt onkin jo mainittu, itsekin teen niitä kaikkia. Voisit myös kokeilla timanttimaalausta, tosi kivaa tekemistä sekin! Mä kuuntelen äänikirjoja ja murhapodcasteja samalla kun värkkäilen kaikenlaista, siinä saa kätevästi kaksi kärpästä yhdellä iskulla.
Tuftaaminen on ainakin helppoa ja rentouttavaa, eikä pienet virheet haittaa tai ne voi purkaa. Kannattaa vaan vähän perehtyä, että hankkii aluksi yhteensopivan langan, kankaan ja neulan.
Myös makramee-työt ovat siitä helppoja, etteivät vaadi mitään erityistyövälineitä.
Isoäidinneliöiden virkkaaminen voisi sopia sulle. Toki siinä ensin joutuu vähän enempi keskittymään, mutta sitten kun se sujuu niin samalla voi katsoa vaikka telkkaria. Ja noista voi koota sitten vaikka tyynynpäällisen tai torkkupeiton. Tai vaikka villapaidan, nuohan on nyt tosi trendikkäitäkin. Jossain näin hellehatunkin joka oli koottu noista neliöistä.
Ja saa olla luova kun voi tehdä eri värisiä yhdistelmiä ja itse neliöissäkin on malleja vaikka kuinka mistä valita.
Mä aina kadehdin muiden tekemiä hienoja neulottuja tai virkattuja juttuja. Olen aina ollut surkea käsitöissä, kärsimätönkin. Ompelukoneella saa yllättävän paljon tuhoa aikaan, joten sitä ei. Mut puikkojen taiat halusin opetella. Aloitin reilusti yli kolmekymppisenä. Ostin pari tekniikkakirjaa, nykyäänhän netistä löytyy kaikki, mitä tarvitaan. Virkkaaminen lähti toimimaan helpoimmin ja virkkailin ensin monta vuotta pieniä juttuja. Sit alkoi neulominen houkutella ja ryhdyin opettelemaan. Neulominen onnistuu kivasti telkkaria katsellessa, virkatessa pitää laskea enemmän. Taidot ovat kertyneet pikkuhiljaa. Sukkia, lapasia, sormikkaita, jokunen pipokin. Tänä vuonna olen uskaltautunut neulomaan kirjoneulevillapaitoja. Enää ei mee läpi, kun sanon, etten oikeesti yhtään osaa :D
Mies seminörtti kirjoitti:
Nukkekotihuone rakentaminen. Voi ollal vaikka fantasiamaailmasta. Esimerkki:
Tätä minäkin ajattelin ehdottaa. Meillä on kaupungissa myös opistolla nukkisryhmä jos haluaa seuraa ja vinkkejä.
Vierailija kirjoitti:
Maton kudonta.
Tarvii omat tai opiston jne puut.
Ja tietysti hyvän opettajan.
Kriteeriesi perusteella minäkin ajattelin virkkaamista tai neulomista. Huovutus, varsinkin neulahuovutus, voisi myös sopia.