Muutama vuosi siinä meni, mutta vihdoin ja viimein kukaan ei enää soittele, kun en koskaan vastannut puhelimeen
Minulla oli vielä muutama vuosi sitten todella laaja kaveri-/tuttavapiiri ja joka päivä tuli puheluita ja viestejä. Päätin tuolloin karsia jyvät akanoista ja jätin vain muutaman luottofrendin elämääni. He laittavat viestiä, jos on jotain oikeasti tärkeää. Kyllä on mukavaa, kun sai kaikki yhteydenottajat viimein karistettua kannoilta. Suosittelen.
Kommentit (7)
Hyvä tilanne, olen päässyt samaan. Saan sähköpostia. Vain yksi iäkäs suklainen saa soittaa, koska hän ei osaa käyttää tietokonetta.
Nopeammin olisi käynyt jos olisit vaihtanut salaiseen numeroon etkä olisi antanut sitä kenellekkään.
Vapauttavaa. Ihana mielenrauha. Olen toiminut samoin, enkä ole hetkeäkään katunut. Suosittelen.
Ollaanpas sitä itseriittoisia. Hyvät teille.
Itse koen ettei ne seinät vaan ihmiset tekevät kodin.
Olen introvertti.
Mulla sama juttu. Ihan tyytyväinen olen. Mieluummin olen ypöyksin kun kaikenlaisten keinoystävien kanssa, joista en edes tiedä mikä minua hiessä kiinnostaa kun heissä ei mikään kiinnosta minua.
Mielummin yksin, kuin huonossa seurassa kaksin.
Eikö toi oo vähän surullista ja marttyyriyttä? Muiden pitää olla aktiivinen mutta et, jos haluat että sulla ollaan kavereita?