Ero ja vanhempien elintasojen kuilu

Olen eronnut jo 4 vuotta sitten. Silloinen puoliso vastusti eroa. Hankin kivan asunnon yhteisen lapsemme koulun vierestä, toiselle vanhemmalle matkaa 2km. Olin tuolloin hyvässä työssä ja tienasin niin että pärjäsimme mukavasti. Lapsi on vuoroviikoin toisella. Mitään elareita ei maksella, minulle tulee lapsilisä.
Työ meni alta ja alkoi sinnittely, olen yli puolet pienempituloinen kuin toinen vanhempi.
Nyt tuntuu kurjalta lapsen puolesta, toisella vanhemmalla on crossimopoa, uusimmat pelivehkeet ja viimeisen päälle merkkivaatteet lapselle. Minulla ihan ok tasoa, ostan pyörää jne käytettynä. Mutta ei ole varaa samaan. Mitään ei lapsi saa minulle tullessaan mukaansa. Voin lähteä risteilylle lomalla, käydä huvipuistossa, toinen vie 2 viikoksi etelään.
Minua ei muuten tämä haittaisi, hyvä vaan että lapsi pääsee, mutta tätä on alettu korostamaan ja tunnen olevani jotenkin huonompi.