Huono/tasottomin kirja jonka olet viime aikoina lukenut

Välitön uhka

Kotimainen poliittinen trilleri. Oli jotenkin valju vaikka idea sinällään kunnioitettava. Ehkä seuraava teos on parempi. Ainesta selvästi olisi.

Huonot kirjat jätän kesken. Mutta yksi mistä en pitänyt , ja joka jäi kesken oli Belizestä kertova kirja. 

Joel Dickerin uusin, Huoneen 622 arvoitus. Ei nyt varmaan huonoin, mutta aikamoinen pettymys. Todella sekavaa poukkoilua ja ihan liikaa kaikkea - hahmoja, tarinaa. Henkilöhahmojen puhe on jotenkin mahdollisimman kliseistä, samoin hahmot itsessään. Kirjailija on jostain syystä päättänyt tunkea kaikkea mahdollista samaan kirjaan. En tiedä onko häneltä tulossa uutta kirjaa jossain vaiheessa, mutta en varmaan ota lukuun, sain tuosta lähinnä pääsärkyä. Tuosta olisi saanut siivottua todella hyvän tarinan.

Don DeLillo: Hiljaisuus

Tästä oli Ylellä oikein oma radio-ohjelmansakin! Satasivuinen teos joka tuntui kuin jonkun harrastelijan tekeleeltä. Ehkä en vain ymmärtänyt lukemaani? Onko kukaan muu vielä lukenut tuota?

Vierailija kirjoitti:

Joel Dickerin uusin, Huoneen 622 arvoitus. Ei nyt varmaan huonoin, mutta aikamoinen pettymys. Todella sekavaa poukkoilua ja ihan liikaa kaikkea - hahmoja, tarinaa. Henkilöhahmojen puhe on jotenkin mahdollisimman kliseistä, samoin hahmot itsessään. Kirjailija on jostain syystä päättänyt tunkea kaikkea mahdollista samaan kirjaan. En tiedä onko häneltä tulossa uutta kirjaa jossain vaiheessa, mutta en varmaan ota lukuun, sain tuosta lähinnä pääsärkyä. Tuosta olisi saanut siivottua todella hyvän tarinan.

Sofi Oksanen myös anti-suositteli Dickeria jossain haastattelussa, oontämän perusteella jo suosiolla ollut kokeilematta

Kuuntelin tämän "Virtahevot". Mainostettu äänikirjana. Mä en enää tajua. Eikö toi ole kuunnelma? Tai mitä silä termillä on väliä. Nolo tekele. Okei, sillain "tyyliin", naurettava. Ja tätä nämä someinfluensserit ja mitkä lie äänikirjapalveluyhteistyön tekijät nyt kilvan hehkuttvat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joel Dickerin uusin, Huoneen 622 arvoitus. Ei nyt varmaan huonoin, mutta aikamoinen pettymys. Todella sekavaa poukkoilua ja ihan liikaa kaikkea - hahmoja, tarinaa. Henkilöhahmojen puhe on jotenkin mahdollisimman kliseistä, samoin hahmot itsessään. Kirjailija on jostain syystä päättänyt tunkea kaikkea mahdollista samaan kirjaan. En tiedä onko häneltä tulossa uutta kirjaa jossain vaiheessa, mutta en varmaan ota lukuun, sain tuosta lähinnä pääsärkyä. Tuosta olisi saanut siivottua todella hyvän tarinan.

Sofi Oksanen myös anti-suositteli Dickeria jossain haastattelussa, oontämän perusteella jo suosiolla ollut kokeilematta

Just olin tulossa sanomaan tähän ketjuun, että Oksasen "Puhdistus". Luen paljon ja tuo on vaan edelleen huonoin kirja mitä ikinä olen avannut. Sen sijaan Dickerin "Totuus Harry Quebertin tapauksesta" oli mielestäni oikein hyvä, ei paras mitä ikinä olen lukenut, mutta hyvä.

Philip Goldberg: Yoganandan elämä

Olen aina toivonut, että elämäkerta jostakin gurusta olisi edes jollakin tasolla uskottava. Äitä Amma-kirjat ovat olleet järjestelmällisesti ala-arvoista soopaa. Tästä luvattiin paljon, odotin jotakin realistista. Mitä sain? Lainaus sivulta 39:

”Kun Mukundan seuralaiset menivät hakemaan häntä illan temppelissä pidettävään Aaratiin, löysivät he tämän syvässä transsissa yksi käärme kietoutuneena hänen kaulansa ympärille, ja toinen kerällä hänen sylissään kuin kesy lemmikki.”

Ja tämä samaa saatanan epäuskottavaa ja palvovaa scheissea 330 sivua! Jumalauta! Olen niin pettynyt!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joel Dickerin uusin, Huoneen 622 arvoitus. Ei nyt varmaan huonoin, mutta aikamoinen pettymys. Todella sekavaa poukkoilua ja ihan liikaa kaikkea - hahmoja, tarinaa. Henkilöhahmojen puhe on jotenkin mahdollisimman kliseistä, samoin hahmot itsessään. Kirjailija on jostain syystä päättänyt tunkea kaikkea mahdollista samaan kirjaan. En tiedä onko häneltä tulossa uutta kirjaa jossain vaiheessa, mutta en varmaan ota lukuun, sain tuosta lähinnä pääsärkyä. Tuosta olisi saanut siivottua todella hyvän tarinan.

Sofi Oksanen myös anti-suositteli Dickeria jossain haastattelussa, oontämän perusteella jo suosiolla ollut kokeilematta

Minä tykkäsin kirjasta!

Vierailija kirjoitti:

Joel Dickerin uusin, Huoneen 622 arvoitus. Ei nyt varmaan huonoin, mutta aikamoinen pettymys. Todella sekavaa poukkoilua ja ihan liikaa kaikkea - hahmoja, tarinaa. Henkilöhahmojen puhe on jotenkin mahdollisimman kliseistä, samoin hahmot itsessään. Kirjailija on jostain syystä päättänyt tunkea kaikkea mahdollista samaan kirjaan. En tiedä onko häneltä tulossa uutta kirjaa jossain vaiheessa, mutta en varmaan ota lukuun, sain tuosta lähinnä pääsärkyä. Tuosta olisi saanut siivottua todella hyvän tarinan.

Kaikissa tuon kirjailijan kirjoissa on tuo sama tyyli.

Itse en ole lukenut pitkään aikaan. En enää muista, mikä oli viimeksi lukemani kirja, mutta sen muistan, että oli todella surkea kun vei kokonaan intoni lukea suunnilleen yhtään mitään. Sama se on muuten elokuvien kanssa. Viimeksi katsomani elokuva oli joku Yle Areenassa ollut ja niin surkea, että vähään aikaan ei ole huvittanut katsoa mitään muutakaan elokuvaa. Sama se oli myös ennen tämän tekeleen katsomistakin eli katsoin jonkun umpioudon ja surkean elokuvan, eikä sitten huvittanut katsoa yhtään mitään. Ehkä pitää sitten katsoa seuraavaksi joku kehuttu ja menestynyt elokuva.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joel Dickerin uusin, Huoneen 622 arvoitus. Ei nyt varmaan huonoin, mutta aikamoinen pettymys. Todella sekavaa poukkoilua ja ihan liikaa kaikkea - hahmoja, tarinaa. Henkilöhahmojen puhe on jotenkin mahdollisimman kliseistä, samoin hahmot itsessään. Kirjailija on jostain syystä päättänyt tunkea kaikkea mahdollista samaan kirjaan. En tiedä onko häneltä tulossa uutta kirjaa jossain vaiheessa, mutta en varmaan ota lukuun, sain tuosta lähinnä pääsärkyä. Tuosta olisi saanut siivottua todella hyvän tarinan.

Kaikissa tuon kirjailijan kirjoissa on tuo sama tyyli.

Niin on, ensimmäinen oli kokonaisuutena noista paras, mutta siinäkin ihan liikaa turhia juonenkäänteitä. Tuo viimeisin oli vaan jotenkin piste iin päälle ja tuli lopullinen turhautuminen. t.edellinen

Minulla ei ole tapana lukea tasottomia kirjoja, mutta Hannele Laurin elämäkerran tulin lukeneeksi. En tosin melkein pystynyt lukemaan sitä, se oli niin surkea.

Pakumatkalla, se yksi uutisankkuri lähti pakulla maailmalle, tosin palasi äkkiä kotio, kun tuli korona. Oli niin huonosti kirjoitettu. 

Vierailija kirjoitti:

Minulla ei ole tapana lukea tasottomia kirjoja, mutta Hannele Laurin elämäkerran tulin lukeneeksi. En tosin melkein pystynyt lukemaan sitä, se oli niin surkea.

Disambiguaton: niitä elämäkertoja on näemmä kaksi. Tarkoitin sitä, jota on ollut tekemässä Laurin ex-mies, Teemu joku. Rajalan Lauri-kirjaa en ole lukenut.

En muista, kun e-kirjoja lainatessa on niin helppo lainata ja jättää surkeat kirjat kesken tai pikaselata ne, kun ei tarvitse vaivautua roudaamaan kirjastoon.

Vierailija kirjoitti:

Minulla ei ole tapana lukea tasottomia kirjoja, mutta Hannele Laurin elämäkerran tulin lukeneeksi. En tosin melkein pystynyt lukemaan sitä, se oli niin surkea.

Selasin pikaisesti e-kirjana myös.

Lucinda Rileyn Oliivipuu. Olen lukenut seitsemän sisarta-sarjaa ja pitänyt siitä, mutta tämä oli surkea tekele. Suurin ongelma oli kirjan tylsyys, siinä ei oikeasti tapahdu mitään.

Kirja oli avoimen naisvihamielinen ja homofoobinen, joka naiskirjailijalta vieläpä tuntuu erikoiselta.

Lisäksi ärsytti kirjan päähenkilönkuvaus kaikessa typeryydessään. Tämä poika oli todella älykäs, joten jo kolme vuotiaana hän puhui kuin vanha mies. Aivan kuin älykkyys tarkoittaisi sitä.

Kirjassa kyseinen poika on 13- vuotias, suunnittelee minkälaista käytöstä suvaitsee vaimoltaan aikuisena. Pohtii miten ällöttäviä naiset on kun niillä on kuukautiset. Pitää homoutta nolona. Naisia hölmöinä. Pohtii syvällisiä maailman menosta, politiikasta, näytelmistä ja oopperasta. Samaan aikaan nukkuu nalle kainalossaan.

Ärsytti että erehdyin tämän kirjan lukemaan.

Viimeksi jäi kesken Nina George: Pieni bistro Bretagnessa. Oli jotenkin niin tylsä eikä hahmot kiinnostaneet, joten en jaksanut lukea vaan selasin pikasesti läpi.

Kuningashuone. Aivan loistava kirja, mutta uskomattoman huono suomennos.