Miten nykyään suhtaudutaan masentuneisiin tai mielenterveysongelmaisiin.

Työkaverit on sitä mieltä että olin laiska työvieroksuja jun olin burn outin takia pois. Pomo kettuili suoraan päin naamaa ja rankaisi saikusta. Ahdistus jäi tästä.
Lähipiiri sitä mieltä että "ota ittees niskasta kiinni ja mene töihin", eli vähän samalla tavalla kuin työkaverit.

Olin siis aivan loppu ja unohtelin tavaroita ja asioita, keskittymiskyky nolla. Siihen päälle väsymys (nukuin 2-3tuntia per yö ja sekin pätkissä).

En uskalla enää jäädä saikulle tuon syyn takia joten haen sit esim selkä-, olkapää- tai käsiingelmien takia saikkua jos tarviin.

[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 06:28"]

Olen joutunut olemaan paljon ongelmieni ja uupumuksen takia pois töistä. Mietin että miten minuun suhtaudutaan töissä, työkaverit ja muut. Miten teillä suhtaudutaan töissä tai lähipiirissä masentuneisiin tai mielenterveysongelmaisiin.

[/quote] Aika ymmärtäväisesti kyllä suhtaudutaan , syystä että nykyään niin kovin yleistä tuo uupumus/masennus ihmisillä ja läheisilläkin. Ei oikeasti kannata funtsia tuollaisia että mitäköhän porukat ajattelee tästä tai tästä kun totuus on ettei ne ajattele oikein mitään koska jokainen fundeeraa niitä omia murheitaan siinä pienessä mielessään-- ei ne funtsi että mitäköhän se ja se duunaa 24/7 ja mitenkä mä nyt siihen suhtautuisin.

Keksity nyt vain siihen omaan toipumiseen kaikessa rauhassa niin tulet oikein hyvään kuntoon jälleen se on nyt tärkeintä että saat olla rauhassa ja oot pois vain jos siltä kerran tuntuu että nyt pitää levätä ei se kenenkään asia ole ja jokaisella on jotain kremppaa ennemmin tai myöhemmin kropassaan tai päässään , ei sellaista ihmistä ole olemasa joka on särkymätön -- paranemista ja toipumista sekä kaunista syksyä toivotellen.

Varmaan ihmist ymmärtävät tiettyyn rajaan asti. Toisaalta aina noista poissaoloista kasaantuu muille paljon taakkaa. Meillä on ainakin yksi työntekijä, jolla on mt-taustaa. Se kyllä näkyy monenlaisena sairasteluna ja poissaoloina. Burn-out tulee vähintään pari kertaa vuodessa. Jokainen flunssa on varmasti aihe jäädä pois.

On halu ymmärtää, mutta muillakin on monenlaisia ongelmia ja huolia. On myös ikävää, ettei vakituinen työntekijä tavallaan ole vakituinen, jos poissaoloja on enemmän kuin osa-aikaisilla.

En ajattele, että kukaan on laiska työnvieroksuja, mutta olen sitä mieltä, että ihmisen tulisi nähdä se oma herkkyytensä ja ymmärtää, ettei se kotiin jääminen ole aina ratkaisu ongelmiin. Työyhteisössä ihmisillä on kuitenkin kaikilla omat taakkansa. Mt-ongelmat ovat monille niin hyvä etuoikeutus toimia tietyllä tavalla. Usein kun ihminen juuttuu tiettyihin tapoihin toimia. Olen itsekin ollut vakavasti masentunut, mutta käynyt silti töissä. Itkenyt joka päivä salaa varastossa ja maannut sängynpohjalla. Ihmisen on kuitenkin parempi jatkaa elämäänsä. Mielenterveysongelmat harvemmin ratkeavat enää aikuisiällä pysyvästi vaan ne ovat ennemminkin seuralainen, joka on vain pidettävä hiljaisena vierellä.

[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 07:27"]

Varmaan ihmist ymmärtävät tiettyyn rajaan asti. Toisaalta aina noista poissaoloista kasaantuu muille paljon taakkaa. Meillä on ainakin yksi työntekijä, jolla on mt-taustaa. Se kyllä näkyy monenlaisena sairasteluna ja poissaoloina. Burn-out tulee vähintään pari kertaa vuodessa. Jokainen flunssa on varmasti aihe jäädä pois.

On halu ymmärtää, mutta muillakin on monenlaisia ongelmia ja huolia. On myös ikävää, ettei vakituinen työntekijä tavallaan ole vakituinen, jos poissaoloja on enemmän kuin osa-aikaisilla.

En ajattele, että kukaan on laiska työnvieroksuja, mutta olen sitä mieltä, että ihmisen tulisi nähdä se oma herkkyytensä ja ymmärtää, ettei se kotiin jääminen ole aina ratkaisu ongelmiin. Työyhteisössä ihmisillä on kuitenkin kaikilla omat taakkansa. Mt-ongelmat ovat monille niin hyvä etuoikeutus toimia tietyllä tavalla. Usein kun ihminen juuttuu tiettyihin tapoihin toimia. Olen itsekin ollut vakavasti masentunut, mutta käynyt silti töissä. Itkenyt joka päivä salaa varastossa ja maannut sängynpohjalla. Ihmisen on kuitenkin parempi jatkaa elämäänsä. Mielenterveysongelmat harvemmin ratkeavat enää aikuisiällä pysyvästi vaan ne ovat ennemminkin seuralainen, joka on vain pidettävä hiljaisena vierellä.

[/quote]


Huoh. Ne mt-ongelmat voivat olla myös muuta kuin masennusta. Ja kyllä voivat ratketa aikusiällä, jos niihin saa oikeaa hoitoa. Ajatteleko että esim syöpäkään ei ole riittävä syy sairastaa? Psyykkiset sairaudet ei ole sen kummempia sairauksia kuin fyysisestkään.