Lue keskustelun säännöt.
Teinillä meni poikki ja nyt hän on ihan maansa myynyt. Hän ei voinut lähteä edes harkkapeliin.
09.04.2022 |
Haluaa lopettaa kuulema futiksen ja kaikki on paskaa ja hänen pitää antaa olla yksin. Pelaaminen tekisi hänelle hyvää, tuo itkeminen ja eristäytyminen ei. Eilen ei halunnut mennä kouluun, tänään ei harrastukseen. Ymmärrän että tuo tuntuu pahalta, mutta ei tuolla tavalla voi jatkua. Kohta kaverit unohtaa kun on vaan tyttöjen perään ja sitten kun menee poikki niin on vain yksin.
Kommentit (20)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anna nyt hetken olla yksin. Kyllä se siitä toipuu ja palaa kouluun ja harrastukseen. Tuskin hän loputtomiin jaksaa olla yksin.
Olivatko kauan yhdessä. Omien lasten kohdalla olen huomannut että 1-2 päivää kaikki on paskaa, sitten helpottaa. Teini sopeutuu nopeasti.
Vierailija kirjoitti:
Olivatko kauan yhdessä. Omien lasten kohdalla olen huomannut että 1-2 päivää kaikki on paskaa, sitten helpottaa. Teini sopeutuu nopeasti.
Varmaan 2 tai 3 kuukautta. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olivatko kauan yhdessä. Omien lasten kohdalla olen huomannut että 1-2 päivää kaikki on paskaa, sitten helpottaa. Teini sopeutuu nopeasti.
Varmaan 2 tai 3 kuukautta. Ap
Se on pitkä aika teinin elämässä. Tottakai se kirpaisee, mutta pian helpottaa eikä futis olekaa enää paskaa. Trust me.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pahin virhe jonka nyt voit tehdä, on pakottaa reipastumaan. Anna hänelle aikaa käsitellä tuo menetys ja kaikki siihen liittyvät tunteet. Ei ole hyvä heittää niitä taka-alalle. Siihen ei saa lapsia, etenkään poikia, opettaa.
Mitähän ne siellä koulussa on ajatellut kun toisella on mennyt poikki ja hän oon jäänyt itkemään kotiin. Ovat ehkä vähän nauraneet. Ei pidä antaa naisten satuttaa tuolla tavalla tai saa märistä loppuelämän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elämä on. Vastoinkäymisiä tulee kaikille. Ne vaan pitää oppia käsittelemään.
Tätä se curling-vanhemmuus tuottaa. Lasten pitää saada kokea pettymyksiä pienestä pitäen ja oppia selviytymään niistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ehtiköhän saada teinipimppiä? Se on kuitenkin miehen kehityksen kannalta aika tärkeää ja voi olla psyykkisesti pahempi jos se on ollut ulottuvilla, muttei silti päässyt kastamaan. Haaveilee sitten vielä 40-vuotiaanakin siitä pimpsasta, jonka melkein pääse korkkaamaan.
Mikä pakko on kirjoittaa tänne jotain noin älytöntä? Luulitko olevasi hauskakin tuon pueriilin paskan kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Mitähän ne siellä koulussa on ajatellut kun toisella on mennyt poikki ja hän oon jäänyt itkemään kotiin. Ovat ehkä vähän nauraneet. Ei pidä antaa naisten satuttaa tuolla tavalla tai saa märistä loppuelämän.
Teininä nuo asiat tuntuu tosi isoilta, mutta kyllä se aikuistakin sattuu. Ei saa vähätellä toisen tunteita. Se on väärin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Antaa itkeä itkunsa rauhassa. Huomaa vielä, että elämä jatkuu ja kaverit pysyy vaikka tyttöjä tulisi ja menisi. Itsekin muistan teininä jättäneeni harkat väliin eron takia, siinä oli niin paljon miettimistä nuorella ihmisellä ettei niistä mitään olisi tullut. Olisin varmaan vaan kiukutellut joukkuekavereille ja pilannut heidänkin fiiliksen
Tuossa iässä tunteet on äärimmäisiä. Kuvittele jos puolisosi kuolisi, suru on samaa luokkaa. Eli anna surra pari viikkoa (koulussa kumminkin on käytävä), jonka jälkeen pakota normaaliin elämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö sun lapsi ole sulle tärkeä? Hän ehtii kouluun ja harrastukseen, nyt hän tarvitsee aikaa ja tilaa, ei äidin marmatusta ja vähättelyä. Jokainen ero sattuu, se on luonnollista. Ei silloin välttämättä huvita tehdä mitään eikä siihen pidä pakottaa.
Vierailija kirjoitti:
Mitähän ne siellä koulussa on ajatellut kun toisella on mennyt poikki ja hän oon jäänyt itkemään kotiin. Ovat ehkä vähän nauraneet. Ei pidä antaa naisten satuttaa tuolla tavalla tai saa märistä loppuelämän.
Tuskin mitään. Nykynuoret ovat paljon empaattisempia ja ymmärtäväisempiä kuin mitä meidän sukupolvi oli tuossa iässä.
Vierailija kirjoitti:
Tuossa iässä tunteet on äärimmäisiä. Kuvittele jos puolisosi kuolisi, suru on samaa luokkaa. Eli anna surra pari viikkoa (koulussa kumminkin on käytävä), jonka jälkeen pakota normaaliin elämään.
Näin, mutta tuskin edes tarvitsee tuota aikaa. Ens viikolla koko juttu on jo unohtunut.
Saiko hän pakit? Se on maailmanloppu tuossa iässä. Teini ottaa kaiken henkilökohtaisesti ja ajattelee, että hänessä täytyy olla vikaa ja hän on paska ja ruma ihminen kun ei kelpaa ja hän varmasti pelkää ettei enää koskaan kelpaa kenellekään.... Toivottavasti pitää edes snäppien kautta yhteyttä kavereihin. Ne pitää teinin pinnalla tunteiden aallokossa ja pian hän huomaa, että uusia tyttöjä tulee eikä hänessä ole mitään vikaa.
Vierailija kirjoitti:
Eikö sun lapsi ole sulle tärkeä? Hän ehtii kouluun ja harrastukseen, nyt hän tarvitsee aikaa ja tilaa, ei äidin marmatusta ja vähättelyä. Jokainen ero sattuu, se on luonnollista. Ei silloin välttämättä huvita tehdä mitään eikä siihen pidä pakottaa.
Tottakai hän on tärkeä. Hänen parastaan minä vain yritän ajatella, ettei unohda ystäviään. Mietin tätä jo silloin kun oli joka päivä vain tytön kanssa. Ap
Jrp,jep