Minkä ikäisenä aloit juomaan kahvia ja miksi aloitit juomaan sitä?

Alle kouluikäisenä aloin juomaan päivittäin vanhempieni seurassa ns. lastenkahvia, jossa oli noin 1 osa kahvia ja 4 osaa maitoa ja tietenkin sokeria. Yli 50 v. on tuosta jo aikaa.

15-vuotiaana, tosin silloin taisi enimmäkseen olla sokeria ja maitoa kahvilla eikä toisin päin. :) 

En kyllä muista miksi, mutta vanhemmat ja kaverit joi paljon kahvia, kai se oli joku aikuisuuteen liittyvä juttu. 

7-vee... tulin kotiin koulusta ja meillä asunut mutta jo vanha lastenhoitaja laittoi minulle kahvia jossa paljon maitoa. Sitten juotiin kahvit. Ei mitään varsinaista syytä.

Olen juonut kahvia "aina", kuulema saanut ekat kahvimaistiaiset lusikalla enoni kahvikupista alle 1-vuotiaana. Kotona kaikki muutkin joi kahvia, siksipä varmaan minäkin. Eniten kahvia kului yläaste ja lukioaikaan, jotain 9 mukillista päivässä. Nykyisin 46v iässä juon aina aamukahvit, usein päiväkahvit ja silloin tällöin iltakahvit.

Vissiin joskus 15 vuotiaana. Halusin juoda kun muutkin joi. Aluksi se oli kyllä karsean pahaa. Viimeistään lukiossa toivoin, että se piristäisi

Minäkin opin vasta kolmekymppisenä. En juonut teetäkään ennen. Aloin juoda sitä kahvitunnilla töissä. Päätin kerran ottaa kahvia ja sille tielle jäin. Ostin kahvinkeittimen kotiinkin. Juon kahvia 2-4 dl päivässä. Ennen join kahvitauoilla pelkkää vettä, mutta kyllä hyvä kahvi vaan tekee poikaa.

Muistaakseni 12-vuotiaana ja kun oltiin vierailulla niin pakostakin kysyttiin että juotko kahvia, no opettelin sitten siihen kun kuvittelin että se olisi jotenki tökeröä kieltäytyä, huoh.... :D nykysin hampaat ihan kieltasena ja koitan päästä tästä eroon kun pumpustakin välillä ottaa kun tuleee juotua yli tarpeiden.

Olin 25-vuotias, uudella työpaikalla iskettiin kahvimuki eteen ja halusin kovasti sopia joukkoon. Ryhmäpaineen vuoksi siis minusta tuli kahvinjuoja 😃

Vasta 3-kymppisenä. Lapsena ei tullu mieleenkään, sehän on aikuisten juoma. Hopeateetä ensin, sitte oikeeta teetä.

Töissä joivat kahvia, niin minäkin ajauduin vähitellen siihen. Pahaa ja kitkerää oli. Kunnes menin Pariisiin ja löysin maitokahvin! Ihana pehmeä maku. Sillä tiellä olen kahvin suhteen.

Reilu parikymppisenä. Tutustuin silloin nykyiseen aviomieheeni joka on italialainen. Pakkohan sitä oli alkaa espressoa juomaan, myöhemmin kuvaan tulivat muutkin kahvit ☕

Maistoin pienenä ekaa kertaa kahvia alle 10v ja totesin että kofeiini on myrkky mutta teobromiini ei joten en juonut kahvia koska koin sen saman kaltaiseksi kuin alcoholin. Sitten kuin kasvoin ja olin noin 15v niin kaverin isä sanoi heidän mestalla eli kämpillä sanomalehden artikkelista että tämä tutkimus on varmaan konkreettisin ikinä medialta koska valheet lisääntyy niin siinä artikkelissa sanottiin että 3 kuppia kahvia on hyvä jos juo vettä pitkin päivin ja siitä saa vähän kehon nesteen sakeuttajaa kahvista ja olin kova juomaa vettä ja tiesin että sakea ja puhdas vesi antaa enemmän elinvoimaa ja kaverin iskä ei ottanut pahitteeksi että juon heillä kahvia joten sain siitä positiivisen asenteen juoda kahvi kupin missä milloinkin .

Myöhemmin reilu 20v olin kahvi varastossa töissä ja sain kahvia paljon ilmatteeksi ja join melko sakeaa vettä, eli kahvia pelkästään jonkun pari kolme viikkoa.

Normaalisti join kupin teetä ennen kahvia ja rupesin juomaan pelkästään teetä tämän kahvi dieetin jälkeen mikä oli kyllä aika tuhtia. Ennen kuin join kahvidieetin jälkeen teetä niin join vain vettä 2-3 päivää koska tee ja kahvi minun mielestä ei sovi yhteen.

Minäkin olin yli 30. Aloin silloin miettiä, että mikä ihme siinä kahvissa muka on, kun kaikki sitä juovat. Ostin sitten paketin Mundoa ja sain kakistellen puolet paketista juotua. Meni pari kuukautta ja taas sain saman idea kahviin totuttelemisesta. Taisin ostaa ostaa silloin keltaista Brazilia ja yhtäkkiä huomasin, että onhan tämä kahvi hyvää. Siitä lähtien on tullut juotua säännöllisesti.

50-luvulla, kun olin alle 4-vuotias oli tavallista liottaa pullaa kahviin ja sitä sitten lusikoitiin.

Muistelisin, että aloitin kahvin juonnin kun pänttäsin yliopiston pääsykokeisiin joskus parikymppisenä. Siihen aikaan alkoi varmaan olla jonkinlaista sosiaalista painettakin siihen esim. työpaikoilla ja kyläpaikoissa. En kuitenkaan koskaan ole ollut mikään kahvin orja. Menee samalla tavalla tee ja kahvi, mustana tai maidolla. Jos ei ole kahvia, niin sitten ei, en kärsi siitä. 

Tarhaikäisenä aloin juomaan ja vain sokeria sekaan. Mulle on kerrottu että kiukuttelin niin kauan että sain aamulla kahvia ja leipää. En itse muista sitä niin tarkasti. 

Lukion jälkeen ekassa työpaikassa 19-vuotiaana alkoi säännöllinen kahvinjuonti. Ihan vaan sen takia kun se oli firmassa tapana, että kahvia juodaan työnteon ohessa. Toki aikaisemminkin satunnaisesti olin juonut kahvia silloin tällöin perhejuhlissa yms.

Olin 28v hiukan väsynyt pikkuvauvan äiti. Juon joka aamu mukillisen maitokahvia. Ei ole hyvää mutta piristää. Jos joisin kahvia illalla niin en saisi nukuttua. Kerran join huppelissa perjantai-iltana 2 kuppia mustaa kahvia ja seuraavan kerran nukuin vasta Sunnuntai-illalla...ei vaan väsyttänyt tippaakaan. Kaksi yötä siis luin kirjoja ja tein ristisanoja ja ihmettelin.

Vuoden ikäisestä.

Lähes vauvana, kertoman muk. n. 3 vuotiaana. Olen paahtimon onni edelleen. Toisaalta muut pahejjuomat ja tupakka jäivät pois, ei kertaakaan. Se aika, minkä muistan on mennyt kahvitellessa. Heti aamulla en kahvittele kuitenkaan.

Aloin tarjota ja juoda kahvia kahvipöydässä ehkä 18-vuotiaana muutettuani omilleni. Noin 22-vuotiaana jäin kunnolla koukkuun ja aloin juoda päivittäin. Olin töissä tarjoilijana ja työpaikalla sai ilmaista kahvia, työvuorot olivat usein n. 10-tuntisia. Juon useamman kupin päivässä, ehkä keskimäärin neljä. Raskausaikoina pystyin onneksi luonnollisesti vähentämään kahvin juomista, ei ollut pahoinvointia, mutten vain saanut juotua kuin korkeintaan puoli kuppia päivässä, kahvi vain tuntui liialliselta. Aikalailla heti imetysten jälkeen kahvia alkoi taas tehdä mieli enemmän. Yritän välillä vähentää, mutta pitäisi varmaan lopettaa kokonaan, jotta pysyisi kohtuudessa... mutta en halua lopettaa.