Pitää aina jotenkin teeskennellä ja esittää äidilleni, jotta vuirovaikutus sujuu säällisesti. Ja se syö energiaa omalta elämältä.
Aina ensimmäiseksi saa kuulla mitä tärkeimmälle perheenjäsenelle eli siskolleni ja hänen perheelleen kuuluu.
Ja sähän oot ollu ihan terveenä, niihän.
Kommentit (4)
Olet kateellinen siskollesi äitisi huomiosta. Jos sinä olisit huomion keskipiste, etkö joutuisi esittämään vielä enemmän?
Kannattaa määritellä millaisen suhteen haluaa ja pysyä jämäkästi sitten roolissaan. Ja tehdä muuten elämästään sellainen kuin tahtoo.
Jokainen voi suoraan puhua omalle äidille tuntemuksiaan ja kenties koettua äidiltä kinostuksen puutetta ? Nin asiast selviää ja turha paha olo poistuu.Ehkä äiti ei huomaa oma käytös? Hyvät välit tulee äidin kanssa kun on suora ja opetele puhumaan äidin kanssa kaikista tuntemuksista.Äitit eivät ole selvän näkiöitä en minäkään äitinä ja iso-äitinä .Pahan mielen ja olon autaa juuri suora puhuminen äidille asiasta kuin asiasta.Herran pieksut sentään hän on äitisi! Kyettävä oleman hänelle suora kasvotusten kohdatessa!
Aloitus on ihan kuin mun omasta elämästä.
Sanasta sanaan, näin se menee kun äitini soittaa. Keskustelu, jos sitä nyt siksi voi sanoa, etenee sitten niin, että äiti kertoo omat vaivansa, erittäin yksityiskohtaisesti, sitten hän jatkaa monologilla säästä, siivouksistaan ja ehkä vielä naapurin kuulumiset.
Ja sitten, teillähän menee siellä ihan hyvin ja heipat.
Itse en enää soittele jollen ole suurinpiirtein maasta muuttamassa ja käynnitkin olen karsinut todella vähiksi.
Meillä tähän liittyy minun syntipukkilapsen asema pienestä asti. Äiti on pitänyt minua pikkulapsesta asti omana terapeuttinaan, jonka on pitänyt jaksaa kannatella äitini hyvinvointia, mielialaa, jaksamista ja kun se ei riittänyt, koko perhettä.
Aika taakka pikkutytölle, teininä olin jo ihan poikki.
Olen etääntynyt viime vuosina todella paljon äidistäni ja koko lapsuuden perheestä.
En vain jaksa olla se likasanko, jolle voi kipata kaikki ikävät asiat, joka hoitaa, huoltaa, tekee, mutta jolla ei itsellään voi koskaan olla mitään tarpeita, haluamisesta nyt puhumattakaan.
Ei kukaan jaksa, omakin elämä pitää saada elää.
Jos et asu äitisi kanssa, ei sinun tarvitse antaa sen elämääsi pilata. Se on ihan sama mitä joutuu teeskentelemään ja kuuntelemaan pienen hetken silloin tällöin, ei se elämää pilaa jos ei sitä ala muinakin aikoina märehtiä.