Rakastan mun lapsia mutta
en jaksa niitä.
On ne vaan niin rasittavia.
Huoh.
Kommentit (5)
Vanhin ekalla ja ilmeisesti koulun aloituksesta ja uusista kuvioista jotenkin kasvukipuja kun kiukuttelee koko ajan. On oppinut nyt yhtäkkiä myös kaikkia rasittavia tapoja, kuten silmien pyörittelyn jos vaikka kiellän jotain. Keskimmäinen 3v on mustasukkainen uudesta vauvasta (2kk), eikä mikään määrä huomiota ja henkilökohtaista aikaa riitä. Koko ajan pitää olla tikkana vahtimassa ettei satuta vauvaa. Vauva on... no vauva: Syö 4/krt yössä ja vaatii huomiota. Oon aivan nääntynyt.
Oi noita aikoja :) :)
Nykyisin niitä kyllä muistelee hellyydellä ja huolet olivat pieniä, kun kyse oli vain kielen näyttämisestä ja lällättelystä! Vanhimmat lapseni ovat syntyneet -91, -93 ja -95 ja olin aikoinaan heidän totaali-yh:nsa. Voi tosiaankin niitä aikoja <3
[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 15:22"]en jaksa niitä.
On ne vaan niin rasittavia.
Huoh.
[/quote]
No. Koita ajatella niin että sinä olet ainoa joka niitä rakastaa. Kaikkien muiden ihmisten silmissä ne ovat pelkästään rasittavia eikä kukaan jaksa niitä. Eli tehtäväsi rakastaa niitä on tärkeä!!!
Minkä ikäisiä? MIllä tavalla ovat tänään rassanneet?