Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Juhlat ja hankalat perhesuhteet

Vierailija
15.05.2008 |

Minulla on inhottava ongelma. Tulossa on perhejuhlat johon kutsutaan lähin suku ja ystävät. Miehen puolelta kaikki on ok mutta minulle tämä on vaikeaa. Miehen suku on fiksua ja filmaattista porukkaa, itselläni on vanhemmat kuolleet ja sukulaiset asuvat toisella puolella Suomea, ainoastaa kummini perheineen asuvat lähellä. Ja sitten tämä ongelmani: minulla on äitini puolelta velipuoli, 15-vuotta itseäni vanhempi jonka kanssa en ole enää vuosiin ollut juurikaan tekemisissä muuta kuin puhelimitse parin kuukauden välein, kun hän soittaa humalassa tai olen itse soittanut kuulumisia. Eli hän on pahasti alkoholisoitunut, käy töissä satunnaisesti tai on työllistettynä välillä, asuu juopon naisen kanssa ja on aivan pultasarin näköinen, pukeutuu miten sattuu, puheetkin usein härskejä :-( Joten en yksinkertaisesti kehtaa kutsua heitä juhliin, joissa on mieheni sukulaisia. Raukkamaista ehkä mutta en vain uskalla ottaa riskiä että hän ilmestyy juhliin kännissä vaimonsa kanssa pilaamaan juhlan. Häpeän heitä vaikka he olisivat selvinpäinkin :-(Mutta tästä syystä minulla on hirveät omantunnon tuskat :-( Muista lapsuudestani veljeni mukavana ja huolehtivaisena nuorena miehenä joka hoiti minua usein. Hän oli kiltti ja ihana isoveli. Silloin ei ollut vielä alkoholiongelmaa, ainakaan vielä näin pahana. Rakastan häntä veljenä vieläkin, koska nuo muistot ovat tallella. On kauhea fiilis kun olen tavallaan kieltänyt hänen läsnäolonsa elämästäni, en puhu hänestä kenellekään mitään koska asia on niin vaikea ja arka.Olen myös hiukan katkera hänelle äitimme kuoltua muutama vuosi sitten kun kaikki hautajaisjärjestelyt, perunkirjoitusten laatiminen yms. jäivät minulle. Hän vain ryyppäsi. Jouduin ostamaan hänen haudalle laskemansa kukatkin hänen puolestaan koska hän ei ollut hommannut edes niitä. Ja kun kotitaloa piti tyhjentää, hän toi kännisen ja aggressiivisen kaverinsa mukaan jota minä ja perheeni jouduimme pelkäämään, kun muutenkin oli mielettömän raskasta surutyön keskellä yrittää selvitellä äidin jäämistöä. Jälkeenpäin hän ei muistanut yhtään mitään.Haluaisin olla yhteydessä, haluaisin kutsua hänet juhliini mutta alkoholismi pilaa kaiken. Haluaisin että hän olisi se kultainen veli joka hän joskus oli, mutta viina on pilannut kaiken. Mitä ihmettä teen tässä tilanteessa?? Oma mieheni yrittää ymmärtää häntä, poikani ei halua olla missään tekemisissä.Kiitos sinulle joka jaksoit lukea vuodatukseni.

Kommentit (11)

Vierailija
1/11 |
15.05.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

jostain syystä ne eivät näy :-( ap

Vierailija
2/11 |
15.05.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

jos kerran et ole ollut aikoihin missään tekemisissä, niin miksi kutsuisit juhliin, joihin on tulossa niin paljon muitakin vieraita?Jos haluat vielä yrittää lämmitellä välejä, niin kutsu teille silloin, kun paikalla ei ole muuta. Saattepa ainakin rauhassa jutella ja "haistella" ilmapiiriä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/11 |
15.05.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oma veljeni on mielenterveysongelmainen alkoholisti enkä ole hänen kanssaan enää missään tekemisissä. En voi häntä auttaa. Eikä hän mielestään apua tarvitse.Aika entinen ei koskaan enää palaa. Lapsena olimme läheisiä, emme enää ja se on vain hyväksyttävä. Hän häiriköi minua puheluin (vastaajaan) ja tekstiviestein, mutta minulle hän on ilmaa.

Vierailija
4/11 |
15.05.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

ei sun mielestäni tarvi häntä todellakaan kutsua juhliisi. Yhteyttähän voit pitää muuten, soitella ja kutsua kylään.

Vierailija
5/11 |
15.05.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

ei häiriköi minua mitenkään ja on sillä tavalla vieläkin kiltti, mutta elämänhallinta vain on täysin hukassa, ei ole jotenkin kasvanut koskaan aikuiseksi. On vain jotenkin hirveän säälittävä.Sinä, jolla mielenterveysongelmainen veli, kerrotko uusille ihmisille että sinulla on ylipäätänsä veli vai vaikenetko asiasta? ap

Vierailija
6/11 |
15.05.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

asia tiedetään kertomatta, koska hän häiriköi muitakin kuin minua.Enen hän oli pellavapäinen hymypoika, sittemmin nuori ja innokas peruskoulunopettaja ja nyt mielenterveysonglelmainen alkoholisti. Ei mulla ole siinä häpeemistä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/11 |
15.05.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mutta muille häpeän, vaikka eihän se minun vikani ole että hän juo. Asia on vain niin arkaluontoinen, että esim. työssä en hänestä puhu enkä uusille ystävillekään...ap

Vierailija
8/11 |
15.05.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mieheni sukulaiset jaksavat vatvoa ja kaivella miksi veljeni ei ole läsnä perhejuhlissa. Käskin joskus mieheni sanoa heille miten asia on ja että sen vatkaaminen saisi lakata. En tiedä onko sanonut. En karta mainitsemasta, että minulla on veli, mutta jos joku alkaa tarkemmin kysellä, sanon vain, että ei olla juurikaan tekemisissä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/11 |
15.05.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eikä kantaa asiasta huonoa omaa tuntoa. Ei kukaan vaadi, että julkisesti tilitämme kipeimmät asiamme. Sydänystäville voi kertoa. En minäkään töissä kerro, että isäni on alkoholisti ja äitini mt-ongelmainen, mitäs se heille kuuluu. Enkä muillekaan, jotka ei mua lapsuudesta tunne. Ei vanhempieni ja lähisukuni ongelmat ole _minun_ ongelmiani, joita mun pitäisi kantaa ja hävetä lopun elämääni. Voin olla heidän kanssa tekemisissä jos se onnistuu itseäni suuremmalti rasittamatta, mutta en suostu kantamaan huonoa omaa tuntoa, etten halua heitä ja heidän tilaansa julkisesti repostella. Sinulla ap on hyvä syy olla kutsumatta veljesi. Teet niin ja pidät häneen yhteyttä sen verran kuin SINUSTA tuntuu hyvältä. Ei hyvän lapsuuden takia tarvitse pilata tärkeää juhlapäivää. Ennen oli ennen ja nyt on nyt. Nyt eletään tätä hetkeä, jossa veljesi EI osaa käyttäytyä oikealla tavalla.

Vierailija
10/11 |
15.05.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

raukkamaiseksi veljenikieltäjäksi. ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/11 |
15.05.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meiltä jäi kutsumatta sedät ja serkut, kun ei 10 vuoteen olla oltu missään tekemisissä. Sitten taas työkavereita ja naapureita oli, koska oli siinä elämäntilanteessa tiiviit välit. Ei siitä kannata tuntea huonoa omaatuntoa, hetken voi itsekseen surra sitä että ennen läheisten kanssa tiet on erkaantuneet, mutta sellaista tämä elämä on, meillä kaikilla. Nauti juhlapäivästäsi ihmisten kanssa joita sinun ei tarvitse jännittää, nehän on sinun juhlat, sinulla on siihen ihan täysi oikeus.